Haluaisitko olla onnellisempi? Unohda raha – näin saavutat hyvän olon halvemmalla

The Lancet -tiedelehdessä julkaistu tutkimus yhdisti liikunnan merkittävästi pienentyneeseen henkiseen kuormitukseen. Vaikuttaa siltä, että liikunta on mielenterveydelle jopa tärkeämpää kuin varallisuus.

Liikunta tunnetaan fyysisistä terveysvaikutuksistaan. Säännöllinen liikunta pienentää esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä joidenkin syöpien riskiä. Liikunnan on huomattu suojaavan myös masennukselta, mutta Yalen ja Oxfordin tutkijoiden mukaan yhteys liikunnan ja henkisen kuormituksen välillä on epäselvä.

Siksi tutkijat päättivät suuren aineiston avulla perehtyä kysymykseen, millainen vaikutus fyysisellä aktiivisuudella on mielenterveydelle. Kävi ilmi, että suuri – jopa suurempi kuin rahalla.

Hyvä olo tulee halvemmalla

Tutkijat analysoivat yli 1,2 miljoonan yhdysvaltalaisen fyysisestä käyttäytymisestä ja mielenmaisemasta kerättyjä tietoja. Osallistujat vastasivat kysymykseen: ”Kuinka monta kertaa olet kokenut voivasi henkisesti huonosti viimeisten 30 päivän aikana, esimerkiksi stressistä, masennuksesta tai emotionaalisista ongelmista johtuen?” Lisäksi vastaajat kertoivat fyysisestä aktiivisuudestaan, oli se sitten ruohonleikkuuta, lastenhoitoa tai painojen nostelua.

Tutkijat ottivat huomioon lisäksi muun muassa vastaajien iän, syntyperän, sukupuolen, siviilisäädyn, tulotason, koulutustason sekä painoindeksin.

Analyysi paljasti, että säännöllisesti liikkuvat vastaajat tunsivat olonsa huonoksi noin 35 päivänä vuodessa. Liikunnan suhteen passiivisilla henkilöillä huonoja päiviä oli keskimäärin 18 kappaletta enemmän.

Kun vastaajien tulot otettiin mukaan yhtälöön, tutkijat huomasivat, että fyysisesti aktiiviset henkilöt voivat yhtä hyvin kuin ne ihmiset, jotka eivät harrastaneet liikuntaa, mutta jotka tienasivat yli 25 000 dollaria (reilu 22 000 euroa) vuodessa.

Hyvän olon tunteen näyttääkin saavan halvemmalla, kun sen hankkii liikkumalla eikä varallisuutta kerryttämällä.

Liialla liikunnalla päinvastaisia vaikutuksia

Liika on kuitenkin liikaa. Tutkimuksen mukaan ideaalimäärä liikuntaa on tehdä 3–5 kertaa viikossa 30–60 minuutin harjoitus. Tätä suuremmalla liikuntamäärällä voi olla päinvastaisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan yli kolme tuntia päivässä liikkuvat kärsivät huonoista päivistä enemmän kuin ihmiset, jotka eivät olleet juurikaan fyysisesti aktiivisia.

Tutkijat huomauttavat lisäksi, että lajilla voi olla väliä. Joukkuelajeilla näytti olevan suotuisempia vaikutuksia kuin muilla liikuntamuodoilla. Myös pyöräily ja muut kestävyyslajit sekä kuntosaliharrastus näyttivät parantavan mielialaa huomattavasti.

Lue myös:

    Uusimmat