Liikunnan terveyshyödyt ovat useimmilla ihmisillä hyvin tiedossa, mutta kuinka paljon liikuntaa tarvitsee, jos tavoittelee terveyshyötyjä?
Kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti, kuinka usein ja kuinka paljon liikkumalla saavutetaan terveydellisiä hyötyjä.
Tutkijat olivat kiinnostuneita siitä, miten ihmiset voisivat sisällyttää liikunnan kiireisiin aikatauluihinsa. He päättivät keskittyä diabeetikoihin, joille liikunnan hyödyt, kuten insuliiniresistenssin väheneminen, ovat erityisen tärkeitä.
– Monet ihmiset kamppailevat säännöllisen liikunnan harrastamisen kanssa viikon aikana ajanpuutteen vuoksi, kirjoittaa kansainvälinen tutkimusryhmä tutkimusartikkelissaan.
– Tämän ongelman ratkaisemiseksi jotkut tiivistävät suositellun liikunnan yhteen tai kahteen viikoittaiseen harjoituskertaan. Kutsumme tätä kuviota viikonloppusoturi-lähestymistavaksi.
"Viikonloppusoturit" ovat siis tutkijoiden mukaan henkilöitä, jotka eivät arkena harrasta liikuntaa erityisemmin, vaan keskittävät treeninsä 1–2 kertaan viikossa eli esimerkiksi juuri viikonlopulle.
Lue myös: Kahdeksan laihdutusohjetta, jotka saavat täystyrmäyksen: "Joka kuurin jälkeen keho on hanakampi lihomaan"
Koehenkilöt diabeetikoita
Tutkijat analysoivat yli 50 000:n diabetesta sairastavan aikuisen tiedot ja jakoivat heidät neljään ryhmään: ihmisiin, jotka eivät harrastaneet kohtalaista tai reipasta fyysistä aktiivisuutta, ihmisiin, jotka harrastivat sitä vähemmän kuin suositellut 150 minuuttia eli 1,5 tuntia viikossa, ihmisiin, jotka saavuttivat 1,5 tuntia viikossa kolmen tai useamman kerran aikana sekä ihmisiin, jotka saavuttivat 1,5 tuntia viikossa 1–2 kerralla (viikonloppusoturit).
Liikunnan kuormittavuuteen vaikuttavat yksilön fyysinen kunto, terveydentila ja liikuntatausta, sanotaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla.
Liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi aikuisen ihmisen tulisi THL:n mukaan harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään 1 tunnin ja 15 minuutin ajan. Lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa tulisi harrastaa kaksi kertaa viikossa.
Lue myös: Jättitutkimus paljasti, mitä huomenna todennäköisemmin tapahtuu, jos menet tänään ajoissa nukkumaan
Kuolemanriski laski, kun kerralla treenattiin enemmän
Kaikki liikunnan määrät osoittautuivat tutkimuksessa hyödyllisiksi, mutta ensisijaisesti niille, jotka saavuttivat liikuntasuositukset. Ihmiset, jotka osallistuivat kolmeen tai useampaan viikoittaiseen harjoituskertaan, olivat 17 prosenttia pienemmässä kuolemanriskissä tutkimusjakson aikana ja 19 prosenttia pienemmässä sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän kuolemanriskissä.
"Viikonloppusoturit" pärjäsivät vielä paremmin. Tämän ryhmän riski kuolla mistä tahansa syystä oli 21 prosenttia pienempi ja riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin 33 prosenttia pienempi. Vaikka aikasi ei siis riittäisi kuin vain yhteen tai kahteen treeniin viikon aikana, voit silti saada terveyshyötyjä.
Lue myös: Selän terveyttä voi parantaa omilla elämäntavoilla – tämä kaikki vaikuttaa
Tulokset kannustavia heille, joiden arki on kiireistä
Tutkimus ei kuitenkaan osoita näiden seikkojen syy-seuraussuhdetta täysin, sillä se perustuu koehenkilöiden itse ilmoitettuihin tietoihin, jotka kuvaavat tilannetta tietyllä ajankohdalla, ja koehenkilöt olivat yksinomaan diabeetikoita. Sen tueksi on kuitenkin useita aiempia tutkimuksia, jotka osoittavat, että liikunnasta voidaan saada hyötyjä määrästä riippumatta.
Useimmat aiemmat tutkimukset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että viikonloppusoturi-lähestymistapa on toimiva, kunhan asetetut tavoitteet saavutetaan.
Tulokset ovat siis kannustavia heille, joilla on vaikeuksia sovittaa kuntosalikäynnit maanantaista perjantaihin kestäviin työpäiviin.
Lue myös: Etkö ehdi arkena lenkille? Hyviä uutisia "viikonloppusotureille"
Katso myös: Lapsuuden huonot liikuntakokemukset voivat johtaa liikkumattomuuteen
9:31
Lähteet: Sciencealert, Annals of Internal Medicine