Taloustieteen professorin mukaan irtisanomisjärjestystä joustavampi tapa voisi olla rahallinen kompensaatio, joka korottaisi työnantajan irtisanomiskustannuksia joissakin ikäryhmissä.
Hallitus joutuu pohtimaan eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistoa yhtenä kovana työllisyystoimena, koska se parantaisi selkeästi työllisyyttä. Toisaalta hallituksessa on halua turvata ikääntyvien työmarkkina-asema mahdollisesti irtisanomissuojaa vahvistamalla.
Taloustieteen professori Roope Uusitalo ei pidä ideaa ihan pähkähulluna. Hänen mielestään ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että irtisanomissuojan parantaminen kompensaationa eläkeputken poistamiselle olisi nettona työllisyyttä vahvistava muutos.
– On ymmärrettävää, että siinä vaiheessa jos eläkeputki poistetaan, jollakin tavalla halutaan turvata kuusikymppisten asema paremmin, Uusitalo sanoo STT:lle.
Uusitalon mukaan on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä, että eläkeputkella on negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Sen poistamisen on arvioitu tuovan noin 10 000 työllistä lisää yksinkertaisten laskelmien perusteella.
Irtisanomissuojan parantamisen nettovaikutus työllisyyteen sen sijaan on Uusitalon mukaan epäselvä, joidenkin tutkimusten mukaan sillä on positiivinen ja joidenkin mukaan negatiivinen vaikutus.
– Tästä syystä ei ole työllisyyden kannalta ihan kuolleena syntynyt ajatus, että jos työttömyysputki poistetaan, niin sitä jollakin tavoin kompensoitaisiin irtisanomissuojaa parantamalla. Sen ei tarvitse olla irtisanomisjärjestystä koskeva asia, vaan ehkä joustavampi tapa olisi joku rahallinen kompensaatio, joka pyrkisi korottamaan työnantajan irtisanomiskustannuksia joissakin ikäryhmissä.
Ei liity suoraan ikään
Irtisanomisjärjestys ja niin sanottu Ruotsin-malli nousee aina aika ajoin keskusteluun Suomessa. Ruotsissa on voimassa lakisääteinen irtisanomisjärjestys, jossa työsuhteen pituus määrää sen, ketkä joutuvat lähtemään ensimmäiseksi. Suomessa irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä on kirjoitettu moniin työehtosopimuksiin, mutta ne eivät ole yhtä tiukkoja kuin Ruotsissa, eikä niitä siis ole laissa.
– Irtisanomisjärjestys on menettely, joka parantaa lähtökohtaisesti pitkään yrityksessä olleen työntekijän asemaa, ei se liity suoraan ikään, Uusitalo sanoo.
Suomea ja Ruotsia on vertailtu useissa tutkimuksissa, ja lopputulema on, että vanhempia ikäluokkia irtisanotaan vähemmän Ruotsissa, jossa on tiukemmat irtisanomisjärjestystä koskevat säännökset.
Suomessa sekä hallituspuolueiden että työmarkkinajärjestöjen huolena on ollut vastaavan järjestelmän vaikutukset nuoriin.
"Etuuden leikkaus ei tätä hommaa ratkaise"
STT:n tietojen mukaan eläkeputken poiston ja irtisanomissuojan koplaaminen yhteen on hallituspuolueissa pyöritelty ajatus. Järjestöt eivät ole asiasta sen kummemmin keskustelleet. Järjestöistä tähdennetään, että eläkeputken poistamisesta ei ole sovittu, mutta keskusteltu siitä on, koska Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on sen esille nostanut.
– Työttömyysturvan lisäpäivät on varmasti siellä kovien toimien kärkipäässä, mitä joudutaan käymään läpi, sanoo SAK:n Jarkko Eloranta STT:lle.
– Olemme siihen todenneet, että etuuden leikkaus ei tätä hommaa ratkaise, vaan tarvitaan myös muita toimia. Varmaan irtisanomissuojasta noin yleisesti sitten puhutaan, kun mietitään, miten työntekijöiden turvaa voidaan parantaa, jos työttömyysturvan lisäpäivät lähtee.
SAK nosti hiljattain jälleen pöydälle yhtenä keinona irtisanomisjärjestyksen, mutta Elorantakin myöntää, että sille eivät ole lämmenneet edes muut palkansaajajärjestöt. Hallituspuolueetkin ovat olleet varovaisia lausumaan kantojaan. Viimeksi asiasta puhuttiin SAK:n aloitteesta vuonna 2018, ja silloin esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei tukenut ehdotusta.
SAK:n irtisanomisjärjestyksessä kriteerit olisivat huoltovelvollisuus, työnantajan palveluksessa menetetty työkyky, ammattitaito ja sen merkitys työnantajalle ja viimeisenä palvelusvuodet.
STTK ei pidä irtisanomisjärjestystä ensisijaisena
STTK ei puheenjohtaja Antti Palolan mukaan suoranaisesti vastusta irtisanomisjärjestyksen muuttamista, mutta sitä ei myöskään nähdä ensisijaisena keinona.
– Irtisanomisjärjestyksessä on kaksi seikkaa, joita STTK:ssa pidetään hankalina. Yksi on nuorten asema työelämässä ja toinen, että se saattaa heikentää työvoiman liikkuvuutta, koska ikääntyvät ihmiset eivät uskaltaisi vaihtaa työpaikkaa.
STTK:ssa katsotaan sen sijaan, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset pitäisi työlainsäädännössä muuttaa siten, että se ei olisi niin helppoa kuin nykyisin.
– Toinen keino on ikääntyneen ihmisen subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön. Monta kertaa on niin, että ihminen saattaa olla ihan ok, mutta ei ehkä jaksa tai jostain syystä kykene tekemään täysaikaista työpäivää.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo irtisanomisjärjestykselle tiukasti ei, mutta tasapaino työmarkkinoilla pitää hänenkin mielestään olla, jos jotain heikennyksiä tehdään.
– Se voisi olla uudelleenkoulutusta, täsmäkoulutusta, muuntokoulutusta ja tietenkin myös, että suoja olisi pikkuisen parempi. Jos joustetaan, niin samalla pitää tulla turvaa, joka parantaa pysymistä työelämässä.
Fjäderin mukaan Akavalla on hallitus koolla 18. elokuuta ja silloin hän tuo keskusteluun kaikki mahdolliset rakenteelliset muutokset, jotka voivat olla edessä syksyllä.
Hän painottaa, että uutta päätöstä eläkeputken poistosta ei ole. Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin vuodella viimeksi vuoden alusta. Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana.
Häkämies: Yrityksellä pitää olla mahdollisuus arvioida, mitä osaamista tarvitsee
Työnantajia edustavan EK:n mielestä eläkeputken poisto on ikääntyneiden aseman parantamista työelämässä. Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan EK ei halua muuttaa irtisanomismenettelyä, koska yrityksellä pitää olla mahdollisuus arvioida, mitä osaamista ja henkilöitä se tarvitsee.
– En lähde julkisuudessa käymään neuvottelua tai keskustelua työttömyysputkesta, hän vastasi kysymykseen mahdollisista muista kompensaatiovaihtoehdoista, jotka EK:lle ehkä kävisivät.