SAK:n mielestä pitää hankala työllisyystilanne on otettava huomioon maahanmuuttajatavoitteessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa Suomeen lisää työvoimaa ulkomailta. Se haluaisi tulevan hallituksen ohjelmaan tavoitteen vähintään 45 000 työperäisen maahanmuuttajan vuosittaisesta lisäyksestä.
Huippuvuonna 2022 Suomeen jätettiin 25 000 ensimmäistä työperäistä oleskelulupahakemusta.
EK:n mielestä työhön johtavan maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yksi ensi vaalikauden tärkeimmistä toimista.
– Väestökehitys ja huoltosuhde heikkenevät nopeasti, koska syntyvyys on laskussa. Yrityksissä on suurta huolta, miten osaavaa työvoimaa on saatavilla, kun nousukausi alkaa, sanoo EK:n johtaja Ilkka Oksala tiedotteessa.
Lue myös: EK haluaa työn perässä maahan muuttaneille 8 kuukautta aikaa uuden työn etsimiseen
SAK: Ylimitoitettu tavoite
Palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää tavoitetta ylimitoitettuna.
SAK:n yhteiskuntapolitiikkaosaston johtajan Saana Siekkisen mukaan Suomen ikärakenteesta on syytä olla huolissaan, mutta nykyistä todella hankalaa työllisyystilannetta ei pidä ohittaa.
SAK:n mukaan työperäisen maahanmuuton on perustuttava tarpeeseen eli tilanteeseen, jossa jo Suomessa asuvista ei osaajia löydy.
– Onko niin, että EK nostaa kädet pystyyn työttömyyskriisissä, eikä nyt työttömänä olevien ihmisten edes oleteta työllistyvän uudelleen, Siekkinen kysyy tiedotteessa.
Lue myös: Ministeri Rydmanilta hurja purkaus EK:n tavoitteelle: "Kiilusilmäinen mamutus"
Lisää aikaa työnhakuun
EK ehdottaa, että maahanmuuttajan työnhakuaikaa aiemman työsuhteen päättymisen jälkeen pidennetään kahdeksaan kuukauteen.
Tällä hetkellä työn perusteella oleskeluluvan saaneen on poistuttava maasta, jos hän ei löydä uutta työtä kolmessa kuukaudessa.
Muun muassa erityisasiantuntijoilla on sen sijaan kuusi kuukautta aikaa uuden työn löytämiseen.
EK:n lisäksi monet muutkin tahot kannattivat tämän hallituskauden lakimuutoksen yhteydessä pidempää suoja-aikaa työn etsimiseen.
EK haluaa myös lakkauttaa kokonaan kotihoidon tuen, jota maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen ja hänen sisarustensa hoidosta kotona.
EK perustelee poistoa sillä, että kotihoidon tuki syrjäyttää naisia työmarkkinoilta.
Oksalan mukaan on myönnettävä, että huonosti hoidettu kotoutuminen voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, jopa rikollisuutta ja jengiytymistä.
– Päiväkodeissa lasten suomen kieli kehittyy ja esiopetus helpottaa myöhempää oppimista sekä osallisuutta. Ja siksi kotihoidon tuki on lopetettava kokonaan, Oksala sanoo.
EK: Perheenyhdistämisiä kiristettävä
EK haluaisi myös, että opiskelijoiden perheenyhdistämisen edellytyksiä kiristetään.
EK nostaa jälleen esiin työnhakuviisumin, jolla voisi hakea töitä ja aloittaa työnteon. EK ehdottaa työnhakuviisumia varten pisteytysjärjestelmää.
Esimerkiksi Kanadassa ja Britanniassa on käytössä järjestelmä, jossa arvioidaan maahan haluavien mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla. Pisteitä voi saada esimerkiksi kielitaidosta, koulutuksesta, työkokemuksesta tai yhteyksistä kyseiseen maahan.