Ei kaljuja, ei tatuointeja, ei lapsia – onko Tinder-profiilissasi vaatimuslista? Mieti vielä: "Tosiasiahan on, että..."

0:53
Kun tapaat kiinnostavan ihmisen, aluksi kaikki sujuu ihanasti: viestittelette ja huumori kukkii. Sitten hän katoaa kuin tuhka tuuleen eikä vastaa enää koskaan... Nämä kokemukset ovat kaikille nettideittailijoille tuttuja!

Jo toisen Tinder-aiheisen teoksen julkaissut Sanna Kiiski uskoo, että nettideittimaailmassa tarvitaan tiettyä diplomaattisuutta. – Enemmän kuin mitä toiselta haluaa, pitäisi pystyä profiilissa kertomaan, millainen ihminen itse on, hän vinkkaa.

Rakkaudesta ja suhteista on kirjoitettu loputtomasti lauluja ja ohjattu tuhansittain elokuvia, joista monien teemana tuntuvat olevan "ne pienet erot" sukupuolten välillä.

Sama pienten erojen olemassaolo tuntuisi pätevän myös nettideittimaailmaan.

– Siellä tulee koomisia, mutta myös traagisia tilanteita: kaksi ihmistä ei kohtaa, vaikka he olisivat aidosti kiinnostuneita toisistaan, Sanna Kiiski pohtii puhelimessa.

Aiemmin muun muassa juontajana työskennellyt Sanna julkaisi ensimmäisen kirjansa Tinderistä vuonna 2020. Toisessa teoksessaan Tinder-päiväkirja 2 — Miesten puolella (Docendo, 2021) hän pohtii sovellusdeittailua miesten kantilta.

"Miehet ja naiset selvästi hetkittäin puhuvat ikään kuin toistensa ohi"

Sannan mukaan kaikilla on Tinderissä samanlaisia haasteita. Ne kuitenkin nähdään usein ikään kuin "eri puolelta pöytää". Siksi hän halusi kurkistaa Tinderiin miesten näkökulmasta.

– Kun vaihtaa paikkaa, näköala muuttuu asioihin. Miehet ja naiset selvästi hetkittäin puhuvat ikään kuin toistensa ohi, Sanna uskoo.

Tinder-profiilit täyttyvät toivelistoista

Helppoa seksiä, yhden yön juttuja, vakava parisuhde, aviopuoliso. Tätä kaikkea voi löytää Tinderistä. Kysymys kuuluukin, miten löytäisi juuri sen ihmisen, joka haluaa samaa kuin itsekin? Miten muutaman kuvan ja pienen tekstinpätkän perusteella voisi päätellä, kenessä on potentiaalia?

Tinderissä moni uskoo tietävänsä tarkasti, mitä hakee. Profiilit täyttyvät erilaisista toivelistoista: ei kaljuja, ei tatuoituja, sulla ei ole lapsia, et tupakoi.

– On ymmärrettävää, että ihmisillä on toiveita, mutta tosiasiahan on, että jos rakkaus ja intohimo iskee, kaikki kriteerit katoavat, Sanna sanoo.

Hän tosin myöntää itsekin toivovansa yleensä yhtä ulkoista asiaa: yli 180-senttisenä Sannan toivelistalla ykkösenä on ollut miehen pituus.

– En oikein osaa tehdä kompromissia siinä, hän myöntää.

"Pitäisi pystyä profiilissa kertomaan, millainen ihminen itse on"

Tiukkojen toivelistojen sijaan kannattaisi kuitenkin keskittyä kuvailemaan itseään mahdollisimman kattavasti. Silloinhan vastapuoli tietäisi, millainen tyyppi tässä on seuraa hakemassa.

– Enemmän kuin mitä toiselta haluaa, pitäisi pystyä profiilissa kertomaan, millainen ihminen itse on. Huomaan, että ainakin miehiä ärsyttävät ne toivomuslistat mallia "ole tätä, älä missään tapauksessa ole tätä". Siinä voi tulla riittämättömyyden tunne, kun listaa lukee, Sanna sanoo.

Toisaalta on toki hyvä tietää, mitä haluaa. Monelle saattaa avautua vasta iän myötä se, mikä suhteissa on itselle aidosti tärkeää. Kun sitten on suudellut jo muutamia sammakoita, houkutus vaatimuslistan laatimiselle voi kasvaa.

– Mitä vanhemmaksi tulee, tietää selkeämmin, mitä haluaa ja mitä ei halua, mutta sitä kaikkea ei välttämättä tarvitsisi tuoda heti esiin niin vahvasti. Ehkä sellainen diplomaattisuus olisi hyvä nyrkkisääntö deittimaailmassa, Sanna pohtii.

"Joskus ihminen voi yllättää, jos lähteekin avoimin mielin liikenteeseen"

Sanna toivoisi ihmisiltä ennakkoluulottomuutta. Hän itse on käynyt Tinder-treffeillä esimerkiksi vankilasta vapautuneen miehen kanssa.

– Tiedän, että joillekin se olisi kynnyskysymys, ehdoton "ei", hän myöntää.

Joskus omien kriteerien vastainenkin voi yllättää. Esimerkiksi Sannan tuttava, Tinder-kirjassakin esiintyvä Joonas, sanoi sovelluksessa rutiininomaisesti "ei" kaikille naisille, joilla oli lapsia. Kun hän sitten päätti rikkoa rutiininsa ja "swaipata oikealle" yhden lapsen äidin, Katan, kohdalla, kävi ilmi, että he olivat käyneet samaa lukiota. Treffitkin olivat menestys – ja niitä tuli useammat.

"Mielestäni jokaisen pitää itse määrittää oma kynnyskysymyksensä"

Vaikka Joonaksen tarina on piristävä, kaikesta ei toki tarvitse joustaa. Se, mikä on yhdentekevää yhdelle, voi olla kynnyskysymys toiselle. 

– Mielestäni jokaisen pitää itse määrittää oma kynnyskysymyksensä. Jos on nuori kundi, joka ei halua perhearkea, on reilua olla ottamatta naista, jolla on jo lapset ja se perhearki. Jos ei ole valmis siihen, se on ok. Joskus ihminen voi kuitenkin yllättää, jos lähteekin avoimin mielin liikenteeseen, Sanna sanoo.

Puoli vuotta kirjoittelua Alexin kanssa

Sannalle itselleen Tinder ei ole toistaiseksi tuonut kumppania. Hän kirjoitteli Alex-nimisen miehen kanssa puoli vuotta, vaikka ei tavannut tätä kertaakaan. 

– Koin, että hän on hirveän mielenkiintoinen ihminen. Halusin oppia tuntemaan häntä ensin. Kirjoitteluhan on siihen hyvä keino, kun molemmat kertovat elämästään, Sanna myöntää.

Osansa oli myös vuodella 2020 – koronapandemian takia ihmisten nimittäin tuli pysyä lähinnä kotona.

– Se oli niin erikoista aikaa, että oli mukavaa, kun oli joku, jonka kanssa kirjoitella, Sanna sanoo.

"Jaamme itsestämme vahvasti siloteltua kuvaa"

Nettideittimaailma ei ainakaan aivan heti voi tuoda Sannalle rakkautta jatkossakaan, sillä kirjastaan huolimatta hän on poistunut Tinderistä.

– Juuri ennen kuin soitit, poistin Instagramin. Ehdin olla siellä kolme viikkoa, ja ahdistuin jo siinä ajassa. En myöskään ole Tinderissä juuri nyt, koska myös se kävi ahdistamaan, Sanna myöntää.

Moni esittelee myös deittisovelluksessa itsestään korostetusti parhaat puolet: kuvissa ollaan lomalla Venetsiassa, vaelluksella Lapissa, kuntosalilla tai sisustuslehdeltä näyttävässä keittiössä leipomassa itse leipää. Vähemmästäkin voi iskeä riittämättömyyden tunne.

– Jaamme itsestämme vahvasti siloteltua kuvaa, oli se sitten Tinderissä tai Instagramissa. Käytämme filttereitä ja värikynää. Se on tavallaan hienoa, ja toki jokainen saa tehdä niin, mutta se myös lisää odotuksia. Kun ihminen laittaa valtavan silotellun kuvan itsestään Tinderiin, eihän se todellisuus voi silloin livenä mitenkään kohdata, Sanna sanoo.

Hän kuitenkin uskoo edelleen, että Tinderistä voi löytää sen rakkauden. Nettideittiteosten tulevaisuudenkin suhteen on jo ajatuksia.

– Tämä kirjahan perustuu päiväkirjaani, ja minulla on tunne, että se voisi ehkä olla trilogia. Että se kertoisi kolmesta vuodesta.

Entä, jos puhuisimme kadulla juuri kohtaamillemme ihmisille samalla tavalla kuin viestittelemme deittiappien kautta? Katso hulvaton video ihmiskokeesta:

2:38

Osittainen lähde: Sanna Kiiski: Tinder-päiväkirja 2 – Miesten puolella (Docendo, 2021)

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja