Eduskunta-avustajiin kohdistuvat häirintäväitteet paljastavat Pöllöraadin mukaan poliittisen kulttuurin rakenteellisia ongelmia, joita eri puolueet yrittävät selittää kukin omista lähtökohdistaan.
Yksi kuluneen viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut eduskunta-avustajien epäasiallinen kohtelu.
Asia nousi esille, kun SDP:n kansanedustaja Ville Merinen kertoi Ylen dokumentissa ja myöhemmin Instagramissa saaneensa tietää kansanedustajien avustajiin kohdistuvasta häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä.
Tällä tietoa ainakin SDP ja kokoomus aikovat teettää selvityksen asiasta omassa ryhmässään.
Myös eduskunta on ilmoittanut teettävänsä kyselyn epäasiallisesta kohtelusta niille noin 40 kansanedustajien avustajille, jotka työskentelevät eduskunnan kansliassa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) taas totesi Uutissuomalaiselle perjantaina, että on välttämätöntä selvittää, millaista häirintää kansanedustajien avustajat ovat kohdanneet.
– Kun puhutaan seksuaalisesta ja fyysisestä väkivallasta, niin nämä ovat hyvin vakavia asioita. Ne ovat rikoksia. Ei niitä voi missään hautoa, Orpo sanoi.
Orpon mukaan tapaukset olisi pitänyt tuoda tietoon heti, kun asia on käynyt ilmi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:18
Poliittista peliä
Huomenta Suomen Pöllöraati näkee tilanteessa poliittista peliä.
– Sehän tässä on kiinnostavaa, miten eri tahot yrittävät rajata asian. Demarit yrittävät viestiä, että tämä on koko eduskuntaa ja kaikkia puolueita koskettava ongelma. Muut tietenkin yrittävät sanoa, että tämä on vain demareiden ongelma ja että demareilta nämä viestit ovat tulleet, viestintäkonsultti ja tietokirjailija Katleena Kortesuo kommentoi.
MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum ja Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Juha Ristamäki arvioivat, että ongelma ei todellakaan koske vain demareja.
– Vuosien varrella erilaisia keissejä on ollut varmaan ihan jokaisella isommalla puolueella lähtien (perussuomalaisten) Teuvo Hakkaraisesta, Neihum toteaa.
– En ihan varma ole, onko vihreissä ollut häirintää. Eikä ehkä Hjallis (Liike Nytin Harry Harkimo) ole välttämättä itseään ahdistellut. Joka tapauksessa muistetaan melko varmasti, että tämä ei ole demareitten ongelma, Ristamäki sanoo.
Lue myös: Kansanedustaja Merinen kommentoi eduskunnan häirintäkohua
Selvittely ei välttämättä johda mihinkään
Iso ongelma asiassa on Pöllöraadin mukaan se, että vaikka asiaa kuinka selvitettäisiin puolueiden ja eduskunnan sisällä, se ei välttämättä johda mihinkään.
– Puhutaan ilmiöstä, mutta koska yleensä häirinnän kohteeksi joutuneet ihmiset eivät uskalla tulla julkisuuteen saati käynnistää rikosprosessia tai mitään muutakaan, jos siinä semmoinen ylittyy, tämä on tämmöistä varjonyrkkeilyä, Iltalehden Ristamäki toteaa.
MTV Uutisten Neihum pitää keskustelua silti arvokkaana.
– On erittäin hyvä, että näistä puhutaan, mutta se on ihan totta tietysti, että usein ihmiset eivät halua lähteä asiaa nimellään edistämään.
Edustajalla ei ole esihenkilöä
Pöllöraatilaiset uskovat, että eduskunta ei poikkea häirinnän suhteen muista työpaikoista.
Eroavaisuuksiakin löytyy.
– Se mikä tekee eduskunnasta erilaisen työpaikan, on se, että kansanedustajilla ei ole esihenkilöitä. Kansanedustajien esihenkilöt ovat kansa, joka on heidät sinne äänestänyt, Ristamäki huomauttaa.
– Se tietysti mahdollistaa sen, että jos kansanedustajan on taipumusta olla henkilö, jolla eivät ole esihenkilötaidot kunnossa ja joka saattaa esimerkiksi humalapäissään tai muuten käyttäytyä huonosti, se on mahdollista, koska kansanedustajaa ei sen takia ulos pystytä heivaamaan.
Kansanedustajan ainoa rangaistus voi olla se julkisuus – jos tapaus päätyy julkisuuteen.
– Mutta milläs näytät toteen, koska ei ne ihmiset, jotka ovat mahdollisesti häirinnän kohteita, eivät tule esiin.
Kortesuo tähdentää sitä, että häirinnän kohteeksi joutunut nuori poliitikko voi ymmärrettävästi pelätä uransa puolesta.
– Hän on mieluummin hiljaa ja kärsii.
Lue myös: Eduskunnan työilmapiiriä vaivaa hankala ongelma: "Täytyy tunnustaa se, että valta-asema on erilainen"
Kovaa peliä kulissien takana
Ristamäki muistuttaa, että politiikassa käydään kulissien takana usein kovaa peliä.
– Se maailma on aika raadollinen. Se ei ole mikään selitys huonolle käytökselle, mutta tavallaan politiikan maailma ole mikään pullantuoksuinen maailma, vaan se on aika kovaa kamppailua vallasta. Se saattaa myös osittain tuoda aika kovia paineita ja huonoa käytöstä.
Neihumin mukaan myös kansanedustajan arki voi altistaa ylilyönneille.
– Ainakin perinteisesti kansanedustajilla on paljon sellaista arkea, jossa on tarjolla esimerkiksi ilmaista alkoholia. Lisäksi työajat ovat hyvin epäsäännöllisiä, eikä perhe välttämättä siinä ole ympärillä. Ei ole yksi eikä kaksi tapausta, joita vuosien varrella on nähty, että se johtaa sitten erilaiseen esimerkiksi häiritsevään käyttäytymiseen.
– Tietysti pitää sanoa se itsestäänselvyys, että alkoholi ei ole mikään tekosyy tällaiseen toimintaan. Mutta joka tapauksessa kansanedustajan työ on hyvin poikkeuksellista, ja välillä sitten korjataan tällaista erittäin ikävää satoa.
Neihum tähdentää vielä, että suurimmalle osalle eduskunnan työntekijöistä eduskunta on hyvän hengen työpaikka ja toimiva työyhteisö, jossa politiikan konflikti rajataan täysistuntosaliin ja muuten pyritään yhdessä edistämään asioita niin kuin aikuiset ihmiset.
– Toivon, että emme menetettäisi valtavaa määrää nuoria, joita politiikka kiinnostaa urana, mutta jotka uskovat sen olevan sitä, että koko ajan joku kulisseissa kähmii ja häiritsee.