Naistenklinikalla kasvanut arkkiatri Risto Pelkonen on nähnyt lääkärin työn muuttumisen 1950-luvulta nykypäivään. Tietoa on nykyisin enemmän kuin ennen – aikaa vähemmän. Pelkonen toivoo, että lähimmäisenrakkaus ei ruhjoutuisi kiireen ja talouden madonlukujen alle.
Arkkiatri Risto Pelkonen, lääkärin ja sairaanhoitajan lapsi, asui pienenä poikana 1940-luvulla muutaman vuoden Naistenklinikalla.
– Isäni toimi siellä ylilääkärinä, ja päivystäjän oli hyvä asua lähellä työpaikkaa. Tapa oli sairaaloissa yleinen noihin aikoihin, Pelkonen sanoo.
Koska oli sota-aika, Naistenklinikka ei toiminut vain synnytys- vaan myös sotasairaalana.
– Isä antoi meille tietysti tarkat ukaasit siitä, mitä sairaala-alueella saa tehdä ja mitä ei. Siellä oli mukavaa asua.
– Sairaala-ajan, vanhempien, koulussa vallinneen humanistisen asenteen sekä innostavan biologian opettajan ansiosta taisi syntyä minunkin päätökseni ryhtyä lääkäriksi, Pelkonen miettii.
Aloitti "kesäorjana"
Ensimmäisen kerran Pelkonen teki lääkärin töitä opiskelijana Muurolan keuhkotautiparantolassa kesällä 1953.
– Olin "kesäorjana", kuten siihen aikaan sanottiin: sain palkaksi ruoan ja asunnon.
Niin ikään opiskeluaikana Pelkonen työskenteli kunnanlääkärin viransijaisena Lievestuoreen kylässä Laukaalla.
– Tietoa ja hoitokeinoja oli hurjan paljon vähemmän kuin nykyään. Minunkin osaamiseni oli aika hatara aloittaessani. Hyvin yksinään sitä oli, kun koko kunnassa oli vain yksi lääkäri.
Pelkonen kertoo kohdanneensa kaikkien lääkärien tapaan tiukkoja paikkoja.
– Kukaan ei voi välttyä virheiltä. Niistä pitää vain yrittää oppia. Päätöksiä on pakko tehdä epävarmanakin. En pitänyt itseäni minään mestarina vaan nöyrästi hyväksyin ammattini suuret vaatimukset.
– Ja vaikka tietoa oli entisaikaan vähemmän, niin yhtä asiaa oli sentään enemmän kuin nykyään – nimittäin aikaa.
Taksinkuljettajalta taustatietoja
Pelkosen tärkeimpiä neuvonantajia kunnanlääkärin työssä olivat terveydenhoitajat ja kätilöt.
– He olivat ystävällisiä, taitavia ammatissaan ja tunsivat kylän asukkaat.
Apua sai myös toiselta yllättävältä taholta: kylän taksikuskilta.
– Kotikäynnit olivat siihen aikaan hyvin tavallisia. Kun menin sairaiden luokse, tuttu taksimies kertoi samalla perheistä arvokkaita taustatietoja.
Potilaat imuroivat tietoja netistä
Potilaan ja lääkärin suhde ei ollut samanlainen kuin nykyään.
– Potilaat eivät tienneet läheskään yhtä paljon omista sairauksistaan ja lääkkeistä. Nyt internetin aikana kuka tahansa voi imuroida tietokoneelta samat tiedot, jotka lääkärillä on.
Hoitosuhteetkin olivat pidempiaikaisia.
– Vakituinen kunnanlääkäri oppi tuntemaan kunnan ihmiset ja kulttuurin ja integroitui osaksi yhteisöä. Nykyään keikkailukulttuurin vallitessa moni lääkäri loikkii paikasta toiseen, Pelkonen sanoo.
Itsenäisenä ammatinharjoittajana kunnanlääkäri joutui ottamaan maksun potilailtaan.
– Palkkio määriteltiin hieman talon varallisuudesta riippuen. Vauraat maksoivat taksan mukaisesti, vähävaraiset hyvin vähän tai ei mitään.
Hoiti, tutki ja opetti
Kun Pelkonen valmistui, hän siirtyi pariksi vuodeksi Malmin sairaalaan apulaislääkäriksi.
– Sen jälkeen vietin koko urani yliopistosairaalassa. Erikoistuin sisätautilääkäriksi ja siitä vielä kapeammalle alalle endokrinologiksi eli "hormonilääkäriksi". Lopulta toimin ylilääkärinä.
Paitsi käytännössä potilaiden hoitamiseen, Pelkonen keskittyi opettamiseen ja tutkimiseen.
– On tärkeää, että lääkäreiden opettajat sekä hoitavat potilaita että tekevät tutkimustyötä.
"Pelkoa ei pidä näyttää"
Pelkonen kertoo, ettei erilaisista persoonallisuuksista koostuneen ja kunnianhimoisen lääkärijoukon johtaminen ollut aivan helppoa. Haastavampaa lääkärin työssä oli kuitenkin huoli siitä, onko varmasti ymmärtänyt potilasta oikein.
– Jokainen potilas on erilainen. Yleiset hoitosuositukset eivät välttämättä sovellu kaikille. Viisas lääkäri kysyy neuvoja kollegoilta ja kehottaa myös potilasta hankkimaan toisen mielipiteen.
Pelottiko Pelkosta tiukoissa paikoissa?
– Kyllä. Jos lääkäri ei koskaan pelkää yhtään, on syytä miettiä asioita uudelta kantilta. Nöyryyteen liittyvä epävarmuus kuuluu asiaan, mutta se on vain voitettava.
– Eikä pelkoa pitäisi koskaan näyttää. Jokainen potilas tarvitsee toivon välähdyksiä, vaikka mitään ei saakaan salata, Pelkonen muistuttaa.
Auttamisen eetos ytimessä
Pelkonen jäi eläkkeelle lääkärin työstä vuonna 1994, 63-vuotiaana.
– Rakastin työtäni ja olisin mielelläni jatkanut, mutta sitten iski lääkärityöttömyys – kuvittele! Lääkäreitä oli työttömänä kaikkiaan 600–800. Ajattelin, että joudan eläkkeelle nuorempien tieltä.
Vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi Pelkoselle korkeimman Suomessa lääkärille myönnettävän arvonimen: hänestä tuli arkkiatri. Sellaisia voi olla Suomessa vain yksi kerrallaan.
– Mielestäni lääkärin työn ydin on ennallaan. Vaikka tiedot ja taidot ovat siinä välttämättömiä, ne ovat vain välineitä. Hyvän tavoittelu, vahingon välttäminen ja Matteuksen evankeliumin auttamisen eetos – lähimmäisenrakkaus – ovat edelleen olemassa syvällä sydämessä, Pelkonen sanoo.
Kiire vaarantaa työn laadun
Pelkonen myöntää, ettei kaikilla lääkäreillä toki ole työssään samanlaista eetosta.
– Kun lääkäreitä on Suomessa noin 20 000, niin joukkoon mahtuu hyvin erilaisia tallaajia. On nuoria, vanhoja, naisia, miehiä, erikois- ja yleislääkäreitä, suomalaisia ja maahanmuuttajia… Työn ytimenä pidetyt hyveet vaihtelevat ihmisestä toiseen.
– Mielestäni lääkärikunta on silti pärjännyt aika hyvin. Mitään katastrofeja ei ole tapahtunut.
Edistyksenä Pelkonen pitää tiedon lisääntymistä ja teknologian kehittymistä, takapakkina taloudellisen tilanteen huonontumista.
– Kaikkein suurin ongelma lääkärin työssä on nykyisin ajanpuute, jota sanotaan humanistisen lääkintätaidon pahimmaksi uhaksi. Jos joutuu tekemään töitä kiireessä, työn laatu vaarantuu, Pelkonen sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com
Uusimmat
-
07:17
EK2: Safari-ralli käyntiin toden teolla – MTV seuraa
-
07:01
Kohdunkaulan syöpään sairastunut Jasmiina Yildiz sai lisää järkyttäviä uutisia: "Syöpä levinnyt reiden imusolmukkeisiin"
-
07:00
Koskettavia tarinoita, erikoishaastatteluita ja vinkkejä ruokapöytään – tätä kaikkea löydät MTV Katsomosta pääsiäisenä
-
06:58
Israel teki ilmaiskun Pohjois-Syyriaan – eri lähteiden mukaan yli 30 ihmistä on kuollut
-
06:31
Macron väläyttää: Putin voitaisiin kutsua G20-huippukokoukseen
-
06:30
Venäjän kohukiekkoilijan tilanteessa iso käänne
-
06:29
Tällainen sairaus on punkin levittämä puutiaisaivokuume – jopa pysyviä keskushermoston oireita
-
06:15
Podcast: Jasmiina Yildiz, 26, sairastui kohdunkaulan syöpään
-
05:58
Leo Komarov hiljeni pelikiellostaan
-
05:56
Ainakin neljä ihmistä kuollut Nelson-myrskyssä - Koko Pohjois-Espanjaan säävaroituksia
-
05:49
Tällainen oli kiduttajakapteenin uhrillaan allekirjoituttama sopimus – viittaus valta-asemaan
-
05:20
Miksi Suomen sotilaat pystyisivät siihen, missä Ukrainan Leopardit ja Putinin tankit epäonnistuvat? Pekka Toveri selvittää
-
22:38
Biden yrittää kerätä ennätyspottia vaalikassaansa – liput gaalailtaan jopa 500 000 dollaria
-
22:25
TPS-käskijä kuittaili Rikard Grönborgille ja Antti Pennaselle – Tappara-taiturilta maukas paljastus: "Hienosti se kuunteli"
-
22:10
Tältä näyttää Anu Saagimin ja Ristomatti Ratian juuri 25 vuotta täyttänyt Robin-poika
-
21:48
Olli Jokinen ja katsoja sanaharkassa Oulussa – paljastaa nyt, mitä tilanteessa huudeltiin
-
21:41
HIFK-kultakypärä Jori Lehterä sai päätärskyn, otteluvalvoja ilmoitti napakan kannan – "Vähän helähti"
-
21:38
HIFK-sankari Niko Hovinen kiisti selostajan väitteen – kommentoi jättivoittoa: "Itse ollaan kuoppamme kaivettu"
-
21:29
THL:n Hanna Nohynek tuli raskaaksi 18-vuotiaana – vanhempien päättämä abortti muutti elämänsuunnan
-
21:26
Karhu juoksi kaupunkiin ja raateli ihmisiä Slovakiassa – nyt siitä on tulossa poliittinen pelinappula
-
Lataa lisää