Maalaislääkärinä tunnettu Tapani Kiminkinen kertoo, millaista hänen työnsä on. Entä miten televisio-ohjelman tekemiseen on suhtauduttu miehen kotikunnassa, ja mistä johtuu, ettei maaseudulle saada riittävästi lääkäreitä?
Tapani Kiminkisen mukaan parasta hänen työssään maalaislääkärinä ovat ehdottomasti potilaat ja maaseudun yhteisöllinen elämä.
– Lääkärin työ on nimenomaan potilaan kohtaamista. Mikään kone ei voi yksin päättää, miten potilasta hoidetaan. Potilaan diagnoosia ei voi pohjata pelkkiin laboratoriovastauksiin tapaamatta itse potilasta. Tämä tuntuu monissa paikoissa unohtuvan, Kiminkinen toteaa.
Kun hän valmistui kesäkuussa 1980, opettajat nauroivat avoimesti nuoren lääkärin suunnitelmille palata synnyinseudulleen ja aloittaa ura terveyskeskuslääkärinä. He pitivät ratkaisua yksinkertaisesti hulluna. Kiminkinen piti kuitenkin päänsä ja toimi suunnitelmansa mukaisesti.
Miksi terveyskeskuksissa on lääkäripula?
Kiminkinen kertoo, että Suomessa on varsin hyvin lääkäreitä väestöön suhteutettuna – suhdeluku kestää kansainvälisen vertailun. Lääkärit vain ovat väärässä paikassa yksityisjärjestelmässä ja osin työterveydessä. Perusterveydenhuollossa on tämän seurauksena 1 000 lääkärin vaje.
Kun kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suhde oli tasan. Nyt vain kolmannesosa lääkäreistä on terveyskeskuksessa.
Jos terveyskeskukset eivät toimi, se halvaannuttaa myös erikoissairaanhoidon toiminnan.
– Terveyskeskuksille on annettu maine arvauskeskuksina. Nuoret lääkärit eivät halua töihin sellaiseen paikkaan, jota arvostellaan jatkuvasti mediassa, ihmisten puheissa ja erikoissairaanhoidossa, maalaislääkäri kertoo lääkäripulan syyksi.
– Maaseudulle on vaikea saada lääkäreitä. Lääkärille on iso kynnys hakeutua tietoisesti toimimaan yksin. Lähettyvillä ei välttämättä ole kollegaa, jonka puoleen voi kääntyä tiukemmassa tilanteessa. Tämä koetaan pelottavana, toteaa Kiminkinen.
Maalaislääkäri televisiotähdeksi
Tapnai Kiminkinen kertoo olleensa ihmeissään, kun hänelle soitettiin televisio-ohjelman ideasta. Kuitenkin ohjelman pilottijakso tehtiin, ja YLE kiinnostui siitä.
– Yllätys oli melkoinen, kun jo ensimmäinen jakso keräsi 600 000 katsojaa. Katsojien joukkoon olivat tulleet myös sellaiset, jotka eivät yleensä katso "lääkäriohjelmia". Tuntuihan se mukavalta, Kiminkinen muistelee.
Potilaat suhtautuivat lääkärinsä televisio-ohjelmaan erittäin hyvin ja luottavaisin mielin.
Kotikäynneistä tunnettu lääkäri
Kiminkisen mukaan ohjelma antaa kuitenkin vääristyneen kuvan kotikäyntien yleisyydestä. Kotikäynnit vievät paljon aikaa, ja valitettavasti niitä ei ehdi kovin paljoa tekemään.
– Tosin virka-ajan ulkopuolella, kuten viikonloppuisin, potilaiden kotona tulee käytyä. Myös kaupan kassajonossa ihmiset uskaltavat tulla juttelemaan ja esittämään kysymyksiä. Isossa kaupungissa tällainen ei onnistuisi, Kiminkinen uskoo.
Studio55.fi/Erja Haverinen
Tämä trendimuutos näkyy suomalaisten sairauksissa
Lääkäri ihmettelee: Miten lääketiedettä pääsee opiskelemaan ilman psykologin haastattelua?
"Jos suomalaiset jättäisivät tämän ruoka-aineen, lääkäreistä tulisi työttömiä"
Lääkäri: Antibiooteista pääsee eroon ruokavaliolla
Astman, reuman, suolisto-ongelmien takana ruokavalio – "Lääkärit antavat väärää tietoa"
Paljon allergioita jää Suomessa diagnosoimatta – Syynä lääkärien riitely
Oletko sinä "mustalla listalla"? Sairaanhoitajat kertovat, millaiset potilaat ärsyttävät
Hannele tutkitutti ihottumansa näiden kuvien ansiosta – Osoittautui syövän esiasteeksi
Lääkärit sanelevat mitä sattuu – Tässä 15 uskomatonta tosielämän kömmähdystä