Annukka Ahola joutui välttelemään koiria 40 vuoden ajan, kunnes siedätyshoito mullisti elämän – asiantuntijan mukaan allergioiden hoidossa on Suomessa "valuvika"

– Vapaa-aikani, työelämäni ja sosiaalinen elämäni ovat helpottuneet hirveästi.

Lue myös: Allergiaoireiden aiheuttaja saattaa löytyä myös kotoa – nämä suomalaistenkin suosimat huonekasvit voivat saada nenän vuotamaan

Siitepölysiedätys toimii todennäköisemmin kuin eläinsiedätys

Mikään jokapäiväinen toimenpide koirasiedätys ei suomalaisissa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa edelleenkään ole.

Kaikista tehdyistä siedätyshoidoista vain 1–2 prosenttia on koirasiedätyksiä. Sama pätee myös kissasiedätyksiin. Sen sijaan koivu- ja siitepölysiedätys kattaa noin 45 prosenttia kaikista tehtävistä siedätyksistä, kertoo kliinisen allergologian professori Johannes Savolainen.

– Osittain syynä on se, että siitepölysiedätys on paljon tehokkaampaa kuin koira- tai kissasiedätys. Yhdeksänkymmentä prosenttia hyötyy siitepölysiedätyshoidosta, kun eläinepiteelisiedätyksessä luku on vain noin kuusikymmentä prosenttia.

Kissa- tai koirasiedätyshoitoon pääsyyn on myös tarkat kriteerit.

Esimerkiksi toive omasta lemmikistä ei ole peruste hoitojen aloittamiselle, vaikka hoidot sen saattaisivatkin mahdollistaa.

– Se on varmasti resurssikysymys. Pystymme aloittamaan pistosiedätyshoitoja reilut 80 kappaletta vuodessa, mutta lähetteitä tulee selvästi enemmän. Kun on vain rajallinen resurssi käytettävissä, ohjataan hoidot ensisijaisesti niille, joille siitä suurin elämänlaatua parantava vaikutus.

Lue myös: Suuri riski allergisille? Ruokaviraston uusi linjaus huolestuttaa terveysjärjestöä: "Valmistajien pitäisi välttää niitä viimeiseen asti"

He pääsevät hoitoon

Savolaisen mukaan hoitoon pääsevät he, joilla on vaikea eläinallergia ja mahdotonta välttää allergeenejä. Lisäksi oireiden pitää haitata työntekoa tai sosiaalisia suhteita ja jokapäiväistä elämää.

– Tärkein hoitoon pääsyn kriteeri on se, jos ihminen saa arkea rajoittavia allergisia oireita sekundäärisestä eli välillisestä altistuksesta. Esimerkiksi ihminen menee elokuviin ja saa astmakohtauksen, koska edellisessä näytöksessä samassa penkissä on istunut kissan omistaja, jonka vaatteista on tarttunut kissa-allergeeniä siihen penkkiin.

Hoitoon pääsee myös, jos tekee työtä, jossa eläinaltistus on välttämätöntä.

– Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi eläinlääkäri, kotiavustaja, opettaja, siivooja ja esimerkiksi second hand -vaatteita käsittelevä ompelija.

Myös esimerkiksi avustajakoiraa tarvitseville voidaan toteuttaa siedätyshoito.

– Sitten on tietty harmaa alue eli sosiaaliset syyt. Tällaisiksi katsotaan esimerkiksi allergikko, jolla on hyvin vahva sitoutuminen laajaan ystäväpiiriin, jossa hyvin monella on lemmikkejä. Tai vaikkapa tilanne, jossa appivanhemmilla on koira tai kissa.

Lue myös: Viisi terveysongelmaa, joista silmien rähmiminen voi kertoa

Professori Savolainen: "Allergioiden hoidossa on valuvika"

Savolaisen mukaan allergiat ovat alihoidettu vaiva Suomessa. Suomessa on 1,3 miljoonaa allergikkoa, joista noin puoli miljoonaa hyötyisi siedätyshoidoista.

– Emme pysty kunnolla hoitamaan heitäkään, jotka tällä hetkellä tulevat meille lähetteellä ja hyväksytään hoitoon.

Hänen mukaansa ongelma saataisiin ratkaistua, jos siedätyshoitoja aloittaisivat yliopistollisten sairaalojen lisäksi myös terveyskeskukset ja työterveyshuollot.

– Uusimman käypähoitosuosituksen mukaan enää siedätyshoitoa ei ole tarpeellista aloittaa yliopistosairaalassa, vaan tablettisiedätyksiä voitaisiin aloittaa terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa.

 – Aloituksen jälkeen hoidon voi toteuttaa kotona, jolloin se ei vaadi niin suuria resursseja terveydenhuollosta. Näin pystyisimme hoitamaan huomattavasti enemmän timotei-, pölypunkki- ja koivusiedätyksiä.

Toiseksi Savolainen laskisi tablettisiedätyshoidon kulut vastaamaan pistossiedätyshoidon kuluja, jotka ovat huomattavasti huokeammat.

– Tablettihoito maksaa potilaalle 1800 euroa kolmen vuoden aikana. Enemmän terveydenhoidon resursseja vaativa pistoshoito taas muutamia satasia, koska siitä veloitetaan vain sarjahoidon käyntimaksu.

– Norjassa ja Ruotsissa potilaalle nämä hoidot ovat samanhintaisia. Siellä ei ole tällaista valuvikaa niin kuin meillä. Etelä-Euroopassa ja Keski-Euroopassa sellainen 70–80 prosenttia kaikista siedätyksistä on tablettisiedätyksiä, Savolainen sanoo.

Lue myös: Kariitalla todettiin hengenvaarallinen maitoallergia – joutuu silti juomaan joka aamu maitoa

Oman koiran hankkiminen pelotti

Annukka Ahola sai lähetteen siedätyshoitoon, koska sai pahoja allergiaoireita työssään ja vapaa-ajallaan kohtaamiensa lemmikin omistajien seurassa. Hän sanoo, ettei edes osannut ajatella, että perheeseen voitaisiin joskus ottaa sisäkoiraa.

– Siedätyshoidon lähtökohta oli minulla se, että sosiaalinen elämä niin töissä kuin vapaa-aikanakin helpottuisi. Kärsin häiritsevistä oireista lähes päivittäin ja halusin vain saada itseni terveemmäksi ja oloani helpommaksi.

Kun Ahola viimein pystyi olemaan koiran kanssa samassa huoneessa ja jopa koskemaan koiraan ilman oireen oiretta, alkoi ajatus omasta karvakaverista itämään.

– Lääkäri näytti vihreää valoa vähäallergisoivalle koiralle. Hänen mukaansa lemmikkikoira voisi jopa tukea siedätyshoitoa ja allergiaa niin, että teho ei välttämättä hoidon jälkeen loppuisi niin nopeasti.

Vaikka lääkäri oli antanut luvan koiran hankkimiseen, vaati haaveen toteutus Aholalta vielä aikaa.

– Mietin, että mitä jos en pystykään pitämään koiraa ja joudunkin palauttamaan sen kasvattajalle. Entä, jos allergiaoireet kuitenkin pahenevat tai tulee jotain takapakkia astmassa. Pelot olivat läsnä tosi vahvasti.

Lue myös: Eveliina joutui lopettamaan koulun epoksiallergian puhjettua – syynä työnantajan kelvottomat suojavarusteet

Lopulta Ahola päätti uskaltaa ja teki vuosien ajan mahdottomalta tuntuneen haaveen todeksi.

Perhettä saapui tammikuussa 2022 täydentämään Chanceux Ami À Vie Aubert, kutsumanimeltään "Ape".

– Muistan, kun mies tuli koiranhakureissulta kotiin. Se oli aivan jotenkin hassua ja tuntui ihan pöljältä, että siinä se pallo nyt on. Aivan tippa tulee linssiin, kun sitä muistelee.

– Ape tuo läheisyyttä ja empaattisuutta elämään entistä enemmän. Se elää meidän kanssa ja meidän rinnalla tätä arkea. Se on perheenjäsen, melkein kuin yksi lapsi olisi tullut lisää taloon, Ahola naurahtaa.

– Vaikka tässä on mennyt vasta vuosi ja olin ilman koiraa 41 vuotta, tuntuu aivan kuin koira olisi ollut minulla aina, Ahola kertoo silmät loistaen onnesta.

Lue myös: Miksi kurkku on aamuisin karhea, vaikket ole kipeä? Viisi mahdollista selitystä

Näin allergioiden siedätyshoidot toimivat

• Koira- ja kissa-allergiaa siedätetään pistoksilla, jotka sisältävät allergeeniä. Pistettävän liuoksen valmistukseen käytetään eläimen hilsettä.
• Sekä kissan että koiran sylki, virtsa ja hilse sisältävät allergiaa aiheuttavia allergeenejä.
• Hilseen laatu vaihtelee rodusta toiseen, mutta sen sisältämät pääallergeenit ovat samat roduista riippumatta.
• Siedätyspistokset korjaavat allergian aiheuttavaa perustavanlaatuista immunologista häiriötä kehossa.
• Siitepölyallergioita voidaan siedättää pistoshoidon sijasta myös tablettihoitona.
• Sekä siitepöly- että eläinsiedätyshoito kestää kolme vuotta.
• Siitepölyhoidon hyödyistä nähdään 2/3, kun hoito on kestänyt vuoden. Toisen vuoden jälkeen hyödyistä nähdään viimeinen kolmannes.
• Eläinsiedätyshoidon hyödyt huomataan usein vasta, kun hoitoa on tehty jo vuoden verran.
• Siedätyshoidon teho kestää noin kymmenen vuotta, mutta se on yksilöllistä. Joillekin teho jää pysyväksi.
• Lievästä allergiasta kärsivä saattaa siedättyä ruoka-aineelle tai lemmikille luonnollisesti altistamalla itseään allergeenille pikkuhiljaa. Usein tueksi tarvitaan kuitenkin antihistamiinia, jolla lievitetään allergiaoireita.

Lue myös: Pitääkö allergialääkkeitä syödä hyvissä ajoin etukäteen? Asiantuntija vastaa ja kertoo, milloin kannattaa havahtua: "Se on lääkärikäynnin paikka"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!