Maitoallergiasta kärsivän Kariitan on juotava joka aamu hieman maitoa.
Kariitta Korpelalle maito on sekä myrkkyä että lääkettä. Korpelan puhelin on ajastettu hälyttämään joka päivä samaan aikaan. Silloin Korpela juo 35 millilitraa maitoa. Näin on tehtävä joka päivä, jotta aikuisena puhjennut vakava maitoallergia pysyy siedettävällä tasolla.
Korpelalle puhkesi maitoallergia 26-vuotiaana. Epäilys heräsi, kun ruokailun yhteydessä hänen huulensa turposivat usein. Syyksi löytyi maito, ja veren vasta-ainetesteissä lukemat olivat vaarallisen korkeat. Korpelalla oli riski saada maidosta hengenvaarallinen anafylaktinen reaktio.
Allergiaa hoidettiin poistamalla ruokavaliosta kaikki maitotuotteet. Vuonna 2004 Suomessa ei juurikaan tunnettu kasvispohjaisia maitotuotteita, eikä siedätyshoitoja käytetty.
– Elämänmuutos oli suuri. Olin tottunut juomaan ruoan kanssa maitoa, syömään juustoa ja laittamaan leivän päälle voita. Matkalla Italiassa itkin, etten koskaan voi enää syödä jäätelöä. Vaihtoehtotuotteita oli silloin niin vähän.
Myös maidon joutuminen iholle aiheutti Korpelalle oireita. Elämään tuli mukaan pelko, joka konkretisoitui esimerkiksi silloin, kun ravintolassa kokilla oli mennyt sekaisin smetana ja majoneesi. Limakalvojen turvotessa umpeen ehtii miettiä moneen kertaan, auttaako lääke tällä kertaa vai onko jo liian myöhäistä.
– En lähde minnekään ilman astmalääkettä, adrenaliinikynää ja kortisonitabletteja. Mökkimatkakin on turvattu siten, että allergiareaktion iskiessä ehdin lähimpään päivystykseen kahden adrenaliinikynän turvin.
Lue myös: Rasvattomat vai rasvaiset maitotuotteet? Uusi tutkimus: Tämä on terveellisempi valinta
Siedätyshoidosta apua vakaviin reaktioihin
Viisi vuotta sitten Korpela aloitti siedätyshoidon lääkärin suosituksesta. Veren vasta-ainepitoisuus oli laskenut sen verran, että siedätys voitiin aloittaa. Ensimmäinen annos oli puoli tippaa maitoa veteen sekoitettuna.
– Annos oli todella pieni ja silti minua pelotti paljon. Olin sairaalassa tarkkailtavana ja kädessä oli varmuuden vuoksi kanyyli, jos lääkettä olisi pitänyt antaa nopeasti.
Viidessä vuodessa Korpelan siedätys on saatu vähitellen nostettua sille tasolle, ettei hengenvaarallisen reaktion vaaraa enää ole. Elämä on huolettomampaa, kun ei tarvitse pelätä jokaista suupalaa. Maitotuotteita Korpela ei pysty koskaan käyttämään, eikä siedätyksen tarkoituksena ollutkaan saada allergiaa kokonaan poistumaan.
– Aikaisemmin en voinut syödä tuotteita, jotka saattavat sisältää maitoa. Nyt uskallan käydä rohkeammin ravintoloissa syömässä, vaikka edelleen maitoallergia sekoitetaan usein laktoosi-intoleranssiin.
Lue myös: Hajusteiden maailma hurmaa, mutta aiheuttaa myös yliherkkyyttä – "Vaikuttaa ihan työkykyyn"
Siedätyksessä ei ole vapaapäiviä
Siedätys tarkoittaa sitoutumista päivittäiseen altistusannokseen. Jos Korpela lähtee ulkomaille, hänellä on kotimaista maitoa mukana. Yhdenkin päivän jättäminen väliin tarkoittaisi saavutetun tason menettämistä.
Hoito on ollut pitkä ja vaatinut sekä sitoutumista että ikävien oireiden sietämistä. Korpela kokee nykyisen tilanteensa kaiken sen arvoiseksi. Edelleen vastaan tulee silloin tällöin tilanteita, jolloin hän huomaa ruoan jälkeen huulten kihelmöivän, nenän vuotavan ja kurkun kutisevan. Silloin hän ottaa aina mukana kantamastaan lääkepussista allergialääkettä ja kortisonia, juo vettä ja hengittelee rauhallisesti.
Siedätyksen ansiosta oireet menevät ohi, eikä pelko ota valtaa.