Agnes, 28, koukuttui huulten täyttämiseen – näin ulkonäkö muuttui täyteaineiden poistamisen jälkeen
Ulkonäköä voi muokata helposti ja halvalla, mutta huulten täyttämiselle voi myös sokaistua. Pikkukuvassa Agnes Roos, taustalla plastiikkakirurgi Heikki Kupi.Agnes Roos & KC_Karling_
Julkaistu 29.11.2025 06:45
JENNA MENDEZ
Kasvojen botuliinihoidot ja huulitäytteet ovat yhä erittäin suosittuja. Erikoispsykologin mukaan pistoshoidot voivat olla yksi psykologisen koukuttumisen muoto.
Kun täyteaine jämähti Agnes Roosin, 28, huuliin, hän oli koukussa.
– Turvotusvaihe oli niin ihana ja täydellinen. Ramppasin täyttämässä huulia jatkuvasti, halusin koko ajan lisää. Se oli todella koukuttavaa.
Roosilla on huulitäytteistä kokemusta yhdeksän vuoden ajalta. Ensimmäisen kerran hän laittoi ylähuuleensa täytettä 19-vuotiaana.
– Silmät sokaistuivat. Kävin 6–8 kuukauden välein täyttämässä lisää täytteen päälle, vaikka täytettä oli jo huulen alla.
Agnes Roos kertoo katuvansa sitä, miksi täytti huuliaan liian pitkälle. – Silloin nuorempana meni ulkonäkö edellä, ja se kääntyi siihen, että koko ajan piti olla isommat ja isommat, Roos sanooAgnes Roos
Jutun lopusta näet, miten Agnes Roosin ulkonäkö muuttui huulitäytteiden poiston jälkeen.
Ovatko pistoshoidot samanlainen euforiaa tuottava addiktio kuin päihteet, pelaaminen ja seksi? Plastiikkakirurgi Heikki Kupin mukaan kyllä.
– Kyllä se on tuttu juttu omassa työssä. Ne, jotka käyvät pistossa ja ovat saaneet pistoksensa, saattavat sanoa: "Ah, nyt on mukava tunne." Se on henkinen juttu, vaikka vaikutus ei näy heti. Potilaat kokevat, että itselle tulee hyvä olo. Siihen jää koukkuun, Kupi sanoo.
Kupi on tehnyt esteettisiä plastiikkakirurgisia ja ei-kirurgisia hoitoja 30 vuotta. Hän ei osaa varmuudella sanoa, miten maailma on muuttunut kevyiden hoitojen myötä. Ulkonäkökeskeisyys on korostunut osittain niiden myötä.
– Paljon vaikuttaa se, mikä ihmisten kesken on enemmän arkipäivää nykyään. Botuliinihoitoja ei kauhistella enää. Mediassa ja markkinoinnissa on tuotu esille, että näissä käydään, ja ihmiset ajattelevat, että kai minunkin pitää käydä, kun muutkin käyvät.
Plastiikkakirurgi Heikki Kupin mukaan alan ammattilaiset ovat vasta aivan viime aikoina alkaneet keskustella täyteainehoitojen pitkäaikaisvaikutuksista.Liisa Karling
"Kyseessä voi olla psykologinen koukuttuminen"
Myös Janina Kärkkäisen, 26, kaveripiirissä täyteainehoidot ovat suosittuja.
– Ei ole ketään, jolle ei olisi koskaan tehty mitään esteettisiä toimenpiteitä. Ne ovat yleisempiä kuin moni uskoisi, Kärkkäinen sanoo.
Erikoispsykologi ja psykoterapeutti Katarina Meskasen mukaan kyseessä voi olla psykologinen koukuttuminen, jos pistosten ottaminen on pakottavaa ja henkilön oma huomio kohdistuu yhä pienempiin yksityiskohtiin.
Meskanen on erikoistunut kehonkuvaan ja sen kokemiseen.
Ilmiön taustalla voi hänen mukaansa olla myös kehonkuvan haastetta, jos henkilö jatkuvasti tarkastelee itseään ja käy koko ajan parantelemassa ja pistämässä itseään.
– Näen sen riskinä. En voi suositella kenellekään, että hakeutuisi pistoshoitoihin, jos on kasvojen alueelle kohdistuva kehonkuvanhäiriö, Meskanen sanoo.
"Jos korjaa jotain, minkä kokee virheeksi, se voi vähentää häpeää ja luoda sosiaalista hyväksyntää tai jopa tuoda huomiota deittirintamalla. Mutta jos hyväksynnän tunne nojaa vain ulkoisiin ominaisuuksiin, se ei välttämättä tuo sisäistä itsearvostusta", erikoispsykologi Katarina Meskanen sanoo.Petri Hänninen
– Pahimmillaan pistos ei hälvennä häiriötä, vaan seuraavaksi joku toinen kohta voi alkaa häiritä.
Häiriön tunnistaa Meskasen mukaan muun muassa pakottavasta uskomuksesta, että omassa ulkonäössä on jotain vakavaa vikaa. Tyytymättömyys omaan ulkonäköön johtaa tarpeeseen korjata ulkonäköä.
– Jossain vaiheessa pieni paranteleminen keikahtaa liialliseksi ja henkilö havahtuu siihen, että "olenkin pilannut ulkonäköni", eikä kyse olekaan enää kaunistavasta toimenpiteestä.
"Minkä tahansa asian tekeminen helpoksi koukuttaa"
Plastiikkakirurgi Kupin mukaan pistoshoitoon menemistä on edelleen madallettu sisäänheittoklinikoiden eli niin sanottujen walk in -klinikoiden myötä, minne voi vain kävellä sisään ilman ajanvarausta ja ostaa pistoshoidon.
– Minkä tahansa asian tekeminen helpoksi koukuttaa, Kupi sanoo.
Markkinoille on hänen mukaansa tullut myös Botox-partyja ja Botox and bubbles -tyylisiä tapahtumia, joihin otetaan mukaan päihdyttäviä aineita.
– Näin saadaan mukava tilanne mukaan hoitoihin, ja asiakas saa sen vaikutelman, että nämähän ovat kivoja juttuja. Toisaalta Suomessa ei voi tehdä lääketieteellisiä hoitoja, kuten botuliinihoitoa, päihdyttävien tuotteiden kanssa.
Kupin mukaan pistoshoitoja ottaville hoidot saattavat myös edustaa tietynlaista elämäntapaa, jossa hypätään ikään kuin "toiselle levelille".
– Jotkut kokevat sen normaalia elämää paremmaksi, kun on näissä mukana, ne ovat vähän sellaisia high societyn tapaisia.
"Taustalla aito hätä ja huoli"
Agnes Roosille huulien täyttö nuorena oli ennen kaikkea oman peilikuvan etsimistä, ja mitä enemmän hän selasi somea, sitä enemmän hän näki huulia ja mietti, miltä isot huulet näyttäisivät hänellä.
– Kun täytettä alkoi tulla, siitä sai itsetuntoboostin.
Erikoispsykologi Meskasesta ei ole aina helppoa erottaa itsetuntoboostia ja kehonkuvanhäiriötä.
– Usein toistuvat toimenpiteet tai se, että tyytymättömyys hiipii nopeasti takaisin pistoshoidon jälkeen, voivat kertoa, että jotain häikkää on.
Meskanen huomauttaa, ettei hän halua liikaa patologisoida aihetta, sillä on jokaisen oma asia, mitä ulkonäölleen tekee.
Asiaa on kuitenkin hänestä tärkeää tarkastella kulttuurisessa ympäristössä.
– Yhteiskunnassamme erityisesti naisilla on kovat paineet säilyä mahdollisimman nuorekkaana ja muuttumattomana. Se saattaa madaltaa kynnystä turvautua erilaisiin hoitoihin.
Meskanen pyrkii korjaamaan asiakkaidensa kanssa heidän vinoutuneita uskomuksiaan ja vääristynyttä havainnointiaan.
– Pistoshoidot eivät missään nimessä ole turhamaisuutta, vaan taustalla saattaa olla aito hätä ja huoli omasta ulkonäöstä, ja epätoivoinen yritys muokata ulkonäköään vastaamaan sisäistä käsitystä itsestään.
Yli tonni vuodessa
Hoidot saattavat edelleen koukuttaa lisää, kun myös kustannukset ovat madaltuneet.
Janina Kärkkäinen on käynyt täyttämässä huuliaan ja leukaansa säännöllisesti nyt lähes viisi vuotta. Lisäksi hän on ottanut botuliinipistoksia useamman kerran.
Hän ottaa huuliinsa kerralla yhden millimetrin verran täyteainetta, joka maksaa noin 250 euroa. Kärkkäisen leukaan pistetään kerran vuodessa myös yksi millilitra täyteainetta. Botuliinia hän ottaa otsaansa kaksi kertaa vuodessa, ja yksi kerta maksaa noin 300 euroa.
Se tekee noin 1 100 euroa vuodessa.
– Kuulostaa kalliilta, mutta jos sen jakaa kuukausiksi, hinnaksi jää noin 91 euroa kuussa, Kärkkäinen laskee.
– Nykypäivänä esimerkiksi rakennekynnet voivat maksaa tuon verran.
Plastiikkakirurgi Kupin mukaan parikymppisenä ajatusmalli on erilainen, eivätkä sen ikäiset välttämättä mieti kauaksi asti, mitkä ovat pistosten pitkäkestoisemmat vaikutukset.
– Enemmän he miettivät sitä, vievätkö pistokset kiukkujuonteet pois ja tekevätkö ne näyttävämmän näköiseksi. Vähemmän mietitään sitä, mikähän näissä on välitön riski, ja vielä vähemmän sitä, mitä 30 vuoden päästä tapahtuu. Ainakin kirurgiassa voi tulla ongelmia.
Jotkut plastiikkakirurgi Heikki Kupin potilaista kokevat, että pistoksista tulee hyvä olo. "Siihen jää koukkuun", Kupi sanoo.KC_Karling_
Janina Kärkkäisen mukaan hänen ylähuulensa ei ilman täyteaineita näkyisi ollenkaan.
– Leuan kärjen pyöreää ilmettä saadaan täyteainehoidoilla kavennettua.
Hän on laitattanut myös botuliinia otsaansa, sillä otsan syvät juonteet ärsyttivät häntä.
– Nyt pystyy elämään tyytyväisenä oman peilikuvansa kanssa.
Erikoispsykologi Meskasen mukaan kehonkuvanhäiriöstä kärsivät henkilöt tuntevat häpeää, riittämättömyyttä ja poikkeavuuden kokemusta muista.
– Häpeä liittyy pitkälti nähdyksi tulemiseen: kokemukseen, että näkee itsensä tai pelkää muiden näkevän ulkonäkönsä jotenkin viallisena. Häpeän hälventämiseksi tarvitaan toista ihmistä, jotta voi tulla kohdatuksi ja kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisenaan.
Kehonkuvan häiriö on myös tunnistettu omaksi mielenterveyden häiriöksi.
"Ainetta voi jäädä kasvoihin"
Heikki Kupin mukaan pistoshoitoja markkinoidaan "kiltteinä hoitoina", vaikka totuus on toinen.
– Täyteainehoitoihin liittyy vakaviakin ongelmia, joita terveydenhoitoalan ammattilaiset ja lääkärit hoitavat. Maailma on hyvin erilainen kuin 30 vuotta sitten, me olemme itsekin vaikuttaneet siihen, että näistä syntyy kevyt kuva.
Kupin mukaan alan ammattilaiset ovatkin vasta aivan viime aikoina alkaneet keskustella täyteainehoitojen pitkäaikaisvaikutuksista.
– Täyteaineissa on hyaluronihappoa, ja siitä sanotaan, että se lähtee pois, mutta se ei pidä ihan paikkaansa. Ainetta voi jäädä kasvoihin. Kun mennään tekemään esimerkiksi kirurgista toimenpidettä, se on siellä edelleen.
Kasvoihin jäänyt täyteaine voi Kupin mukaan haitata esimerkiksi rasvansiirtoa, jos siirrettyä rasvaa laitetaan täyteaineen sisälle.
Mitä mieltä helsinkiläiset ovat pistoshoidoista? Juttu jatkuu videon alla.
2:32Ottaisitko esimerkiksi täyteainetta huuliisi? Tätä mieltä helsinkiläiset olivat pistoshoidoista vuonna 2020!
– Se voi aiheuttaa tulehduksen tai tulehduksen kaltaisen reaktion. Tämä johtuu siitä, että siirretyt rasvasolut täyteaineen sisällä menevät kuolioon.
– Lääkärin tulee tietää vanhoista täyteaineista, varsinkin jos niitä on laitettu paljon, jotta hän osaa käsitellä kudosta, ja osaa poistaa ne, ettei tule tulehdusta tai ongelmia muiden hoitojen myötä.
Kasvojen ihon syöpähoidoissa vanhat täyteaineet tulee myös huomioida ja tarvittaessa poistaa entsyymeillä.
Vakavissa tapauksissa ainetta voi myös mennä verenkiertoon, ja ne voivat aiheuttaa muun muassa silmän sokeutta.
– Tässä on paljon uusia asioita, joita pitää miettiä, Kupi sanoo.
Täyteaineet voivat levitä syvälle ihokudokseen
Myös Agnes Roos tietää, mitä ongelmia huulitäytteistä voi seurata.
Hän päätti poistaa täyteaineet, kun lopputulos ei enää ollut sitä, mitä hän haki.
– Koko profiilini oli muuttunut. Nuorena oli tärkeää ennen kaikkea edullinen hinta, mutta ei enää.
Agnes Roos ennen ja jälkeen huulitäytteiden poiston. Roosin mukaan hänen koko profiilinsa oli muuttunut täytteiden myötä.Agnes Roos
Kun Roos oli poistattamassa täyteaineita, hänelle selvisi, että ne olivat levinneet syvälle ihokudokseen.
– Silloin nuorempana meni ulkonäkö edellä ja se kääntyi siihen, että koko ajan piti olla isommat ja isommat. Nyt käyn ehdottomasti vain sairaanhoitajalla tai lääkärillä, tästä en tingi enää. Vastuullisuus ennen kaikkea.
Nyt Roosilla on sellaiset huulet, joihin hän on tyytyväinen. Hän suunnittelee käyvänsä yhä pistoshoidossa – mutta vain siksi, että lopputulos olisi tasainen ja symmetrinen.
Janina Kärkkäinen ei ole ajatellut lopettaa täyteaineiden ottamista.
– Ei ole mitään syytä olla ottamatta, sillä olenhan täysin tyytyväinen lopputulokseen. Ei ole tullut haittavaikutuksia, joten miksi ei.
