Kun Atte paljastaa ammattinsa, vastassa on yleensä "rintaimplantti-ilme". Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Mannisen mukaan alaan liittyy vääriä käsityksiä. Millaiset tapaukset ovat jääneet mieleen? Entä miksi täyteainepistos voi viedä näön?
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Atte Manninen haaveili aluksi näyttelijän urasta. Hän ehti hakea Teatterikorkeakouluunkin kerran.
Lääketieteellisessä kirurgin työ alkoi heti kiinnostaa.
– Kirurgia oli niin kiinnostavaa, että [ajattelin, että] ei samperi, jos minusta ei tule kirurgia, en halua tehdä lääketiedettäkään, Manninen kuvaa Huomenta Suomessa.
Kouluaikana hän oli seuraamassa rinnankorjausleikkausta. Samalla sinetöityi oma uravalinta.
– Minusta oikeasti tuntui siltä, että se oli niin kuin taikatemppu, jota plastiikkakirurgit tekivät. Se viehätti minua heti.
Lue myös: Plastiikkakirurgia yhdistetään usein kauneusoperaatioihin, mutta tällaisissa tilanteissa sitä tarvitaan
Potilastapaukset, jotka jäivät mieleen – "Haavasta varisi toukkia lattialle"
Toimittaja ja kirjailija Riikka Smolander-Slotte kirjoitti Mannisesta teoksen Plastiikkakirurgi, Atte Manninen – ihmisten korjaaja (Otava, 2025). Teoksessa on paljon potilastapauksia uran varrelta.
– Idea ei ole tietenkään mässäillä ihmisten hädällä tai syövillä tai millään, vaan antaa kuvaa työstä, Manninen kuvaa.
Teoksessa kerrotaan esimerkiksi naispotilaasta, jossa hoitajan mielestä oli "jotain tavallisuudesta poikkeavaa". Naisella oli hoitamaton rintasyöpä, ja hänen rinnastaan vuosi verta. Vaatteiden alta paljastui kuitenkin jotakin täysin odottamatonta.
– Nainen avasi ja riisui paitansa. Sitten hän riisui toisen paidan ja kolmannen. Nainen totesi meille, että tämä on varmasti ällöttävintä, mitä olette koskaan nähneet. Kehotin häntä jatkamaan ja totesin vain, että onhan tässä kaikenlaista nähty, kirjassa kuvaillaan.
Vaatteiden alta kuitenkin paljastui muovipusseja, joilla vuotoa oli yritetty suitsia.
– Kun lopulta saimme kaikki kotitekoiset siteet pois, haavasta varisi toukkia lattialle. Haava haisi todella pahalta. Naiselta puuttui toinen rinta kokonaan, ja ison haavan pohjalta paistoivat kylkiluut ja rintalasta, teoksessa kuvataan.
Kävi ilmi, että syöpä oli "syönyt pois" koko toisen rinnan ja rintalihaksen.
Lue myös: Kokenut kirurgi avoimena: "Teinkö kaiken mitä voin, teinkö kaiken oikein?"
Lihansyöjäbakteeri jäi mieleen
Toinen mieleen jäänyt tapaus on lihansyöjäbakteeri eli nekrotisoiva faskiitti. Siinä bakteeri alkaa "syödä", siis tuhota, kudoksia. Tulehtuneet kudokset pitää avata ja poistaa, ja tämä on plastiikkakirurgin tehtävä.
– Leikkaukset ovat usein aika isoja ja potilaat aika sairaita. Onneksi usein vaikeista tilanteista toipuu hämmästyttävän hyvin, kunhan hoito päästään aloittamaan ajoissa, Manninen kuvasi lähetyksessä.
"– Veitsi, sanoin ja tartuin päätäni kääntämättä hoitajan ojentamaan skalpelliin ja viilsin reiden auki. Haavasta tulvahti ilmoille kalman haju. Märkää pursusi, ja mädän haju oli kuvottava. Sain siivottua haavaa niin, että pääsin reisilihaksen pinnalle. Näky oli kamala.
Tulehdus eteni vauhdilla ja näin, miten reisilihas alkoi mennä kuolioon. Terve, punainen lihas muuttui tummaksi ja lihaksen pinnassa olevan kalvon verisuonet olivat tukossa tai menossa tukkoon. En ollut koskaan aiemmin nähnyt lihaksen tekevän kuolemaa silmieni edessä."
Kuvaus nekrotisoivan faskiitin hoitotilanteesta teoksesta Plastiikkakirurgi, Atte Manninen – ihmisten korjaaja (Otava, 2025)
Lue myös: Joulukuusi raapaisi Merville haavan, seurasi dramaattinen tapahtumasarja – "Jos mietit ambulanssin soittamista yöllä, soita!"
Kun Atte kertoo työstään, vastassa on "rintaimplantti-ilme"
Mannisen mukaan suomalaisilla ei aina ole todenmukaista käsitystä siitä, mitä plastiikkakirurgin työ on. Yleensä, kun Manninen kertoo ammatistaan, reaktio on sama.
– Kutsun sitä "rintaimplantti-ilmeeksi". Ajatus on varmaan siinä, että tehdään silikoni-implantteja ja suuria huulia. Oikeastihan plastiikkakirurgiasta iso osa on korjaavaa kirurgiaa. Se on suurempi osa kuin tämä esteettinen puoli, Manninen kuvaa.
Esteettisistä toimenpiteistä yksityisellä puolella tehdään Mannisen mukaan eniten kasvojen kohotuksia ja rintojen suurennuksia. Myös silmäluomileikkaus on tavallinen.
– Ehkä minun asiakaskunnassani ainakin yli puolet potilaista on tätä rekonstruktiivista puolta. Hyvin tyypillinen asiakasryhmä ovat transprosessissa olevat potilaat, Manninen sanoo.
Lue myös: Minkä ikäisenä voi mennä kauneusleikkaukseen? Plastiikkakirurgi vastaa
Miehiäkin leikataan
Miehillekin tehdään paljon toimenpiteitä, vaikka Mannisen mukaan miesten plastiikkakirurgiasta on aiemmin oltu "enemmän hys-hys".
– Miehillä on raskaat, painavat kudokset. Otsa laskeutuu, kulmakarvat, yläluomet, kasvot. Niiden kohottelu ja kiristely, hän kuvaa.
Oma operaationsa on gynekomastia.
– Jos miehelle alkaa kasvaa rintakudosta, se voi olla kipeää ja aiheuttaa henkistä haittaa.
Riikan rinnoista poistettiin kaksi kiloa, miten se muutti elämän? Millaisia riskejä liittyy leikkauksiin, entä miksi täyteainepistos voi viedä näön? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös:
Milloin plastiikkakirurgi voi kieltäytyä asiakkaan toiveista? Suomalaiskirurgi: "Silloin nostamme kädet pystyyn"
Mitä riskejä kauneusoperaatioissa piilee? Plastiikkakirurgi: "Oikeasti vaarallinen toimenpide"
Kauneusleikkaukseen ulkomaille? Yksi asia operaation jälkeen lisää merkittävästi komplikaatioriskejä
Katso myös: Kokenut kirurgi avoimena haastattelussa
10:08
Osittainen lähde: Riikka Smolander-Slotte: Plastiikkakirurgi, Atte Manninen – ihmisten korjaaja (Otava, 2025)