Kilpirauhasen vajaatoiminnalle julkaistiin viime vuoden lopulla oma Käypä hoito -suositus. Suositukseen on kohdistunut myös kritiikkiä.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa on diagnosoitu ja lääkitty Suomessa vaihtelevin perustein, mutta viime vuoden lopulla julkaistun Käypä hoito -suosituksen on toivottu yhtenäistävän hoitoa. Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei aiemmin ollut omaa suositusta.
Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) endokrinologian poliklinikan ylilääkäri Saara Metso arvioi, että hoitosuositus todennäköisesti korjaa sairauden diagnosointiin ja hoitoon liittyneitä ongelmia.
Käypä hoito -suositukset ovat Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten laatimia, ja niitä tehdään esimerkiksi lääkäreille hoitopäätösten pohjaksi.
– Sekä Kilpirauhasliitto että hoitava taho yrittivät pitkään saada kilpirauhasen vajaatoiminnalle omaa Käypä hoito -suositusta, mutta sairautta pidettiin yksinkertaisena ja helppona hoitaa.
– Sitten huomattiin, että diagnostiset kriteerit eivät olleetkaan yhtenäisiä, vaan vaihtelivat ympäri Suomen, ja kilpirauhaslääkitystä syövien potilaiden määrä jopa kaksinkertaistui 15 vuodessa.
Kilpirauhasliiton tekemien jäsenkyselyiden perusteella potilaat ovat saaneet Suomessa epätasa-arvoista hoitoa. Samankaltainen, diagnostiset kriteerit täyttävä tapaus on saatettu diagnosoida jossakin ja jättää diagnosoimatta muualla. Metson mukaan erilaisia käytäntöjä ja yleislääkärien vaihtelevaa osaamisen tasoa voi selittää se, että kilpirauhasen vajaatoiminta käydään lääketieteen opinnoissa läpi vauhdilla verrattuna moneen muuhun sairauteen.
