ADHD:n ylidiagnosoinnista tai -lääkitsemisestä voi olla haittaa.
Tietyillä alueilla Suomessa joka viides alakouluikäinen poika saa ADHD-diagnoosin. THL:n ylilääkärin Terhi Aalto-Setälän mielestä kysymys ylidiagnosoinnista on relevantti: noin 20 prosentin esiintyvyys on paljon verrattuna kansainväliseen arvioon, joka on lähempänä viittä prosenttia.
– Onhan siinä iso "gäppi" [toim. huom. erotus], Aalto-Setälä arvioi Huomenta Suomessa tiistaiaamuna.
– On piirteitä, että ehkä turhan helposti saa diagnoosin ja turhan helposti alkaa lääkehoito. Se on ehkä se, mistä ollaan eniten huolissaan, että tulee lähdettyä tarpeettomasti diagnoosipolulle, Aalto-Setälä sanoo.
Lue myös: Suomalaislasten ADHD-lääkehoito kestää keskimäärin kolme vuotta – pitkäaikaisvaikutusten tutkimukset puutteellisia
Aalto-Setälän mielestä olisi hyvä tutkia, millaisia seurauksia väärästä ADHD-diagnoosista ja -lääkityksestä voi olla lapselle.
– Kyllähän se voi olla tavallaan tarpeeton, mahdollisesti vähän leimaavakin diagnoosi. Se voi vaikuttaa lapsen kokemukseen omasta pärjäämisestä ja elämään ylipäätään, Aalto-Setälä arvioi.
– Jos on diagnoosi tarpeettomasti, niin se aiheuttaa myös sillä tavalla haittaa, että joidenkin vakuutusten saaminen estyy tai ammatinvalinta-asioissa voi tulla esteitä, Aalto-Setälä huomauttaa.