Mainos

Yläkouluun siirtyminen osuu ihmiselämän kiivaimpaan muutosvaiheeseen – osalle lapsista muutokset ovat liian raskaita: "Vaikeilta tunteilta ei voi välttyä"

7:31

Suurin osa Suomen peruskouluista aloittaa syyslukukautensa tällä viikolla. Se tarkoittaa, että myös noin 50 000 lasta siirtyy 7. luokalle, eli aloittaa yläasteen.

Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäen mukaan yläkoulun aloitus eroaa alakoulun aloittamisesta monella tapaa.

– Alakoulusta yläkouluun vaihtava lapsi on usein murrosiän kynnyksellä; joko se murrosikä on käynnissä, tai se on juuri alkamassa, Pajamäki sanoo.

Pajamäen mukaan murrosikä on itsessään yksi ihmiselämän nopeimmista ja intensiivisimmistä muutosprosesseista. Sen lisäksi, että lapsen täytyy käsitellä fyysiset muutokset kehossaan, myös ajattelutaidot kehittyvät ja lapsi oppii ymmärtämään maailmaa laajemmin.

Yläkoulu on itsenäistymisen aikaa

Muutokset voivat kuitenkin hämmentää ja ahdistaa lasta.

Silloin olisi tärkeää, että ympäristö muuten pysyisi muuttumattomana ja lapsi pystyisi käsittelemään rauhassa suuria sisäisiä ja ulkoisia muutoksia, joita hän käy läpi.

– Syystä tai toisesta tähän vaiheeseen asettuu kuitenkin meidän yhteiskunnassa se iso prosessi, että siirrytään alakoulusta yläkouluun, ja käytännössä koulumaailmassa muuttuu aika moni asia, Pajamäki sanoo.

Yläkouluun siirtyminen voi tarkoittaa uutta koulurakennusta, mahdollisesti uusia koulukavereita ja muita käytännön muutoksia.

Yhden luokanopettajan sijaan onkin monta eri aineenopettajaa. Saman luokkaryhmän kanssa ei enää välttämättä kuljeta tunnilta toiselle, vaan ryhmät saattavat vaihtua monta kertaa päivän aikana.

Ylipääänsä koulunkäynnistä tulee vaativampaa ja itsenäisempää.  

Usein siirtymävaihe tapahtuu omalla painollaan, mutta osalle lapsista nämä ympäristönmuutokset yhdistettynä omassa elämässä tapahtuviin muutoksiin ovat liian raskaita, ja he tarvitsevat aikuisten tukea.

– Se on juurikin sitä tilan ja rajoittamisen välisen tasapainon etsimistä vanhemmalla, eikä aina ihan helppoa.

Murrosikä on haaste myös vanhemmalle

Pajamäen mukaan usein puhutaan murrosiän vaikeudesta lapselle, mutta pitäisi puhua myös vanhemmista.

Hänen mukaansa hyvinvoiva vanhempi jaksaa ottaa vastaan kehitysvaiheeseen kuuluvia normaaleja haasteita. Hän myös kehottaa hankkimaan vertailukohteita muista samanikäisten lasten vanhemmista, jotta oman perheen asiat eivät vaikuta liian suurilta.

On tärkeää tiedostaa, etteivät muidenkaan perheiden lapset tai nuoret välttämättä hoida itsenäisesti tiettyjä asioita, tai käyttäydy tietyllä tavalla.

Pajamäki toivoo, että ymmärrettäisiin oireilevien ja levottomien nuorten olevan valtavien muutosprosessien keskellä. Murrosikäisten lasten aikuisuus vaatii rauhallisia ja kehitysvaihetta ymmärtäviä aikuisia, jotka osaavat tarvittaessa tukea.

– Kaikki lapset eivät vielä selviydy kaikista niistä itsenäisyysvaateista, joita 7. luokalle siirtyminen aiheuttaa, Pajamäki kertoo.

Milloin alakuloisesta nuoresta pitää huolestua?

Murrosikäisenä myös käynnistyy itsenäistyminen omista vanhemmista ja etäisyyden ottaminen heidän mielipiteisiinsä. Murrosikäisen oma persoona kehittyy, ja se aiheuttaa usein ristiriitoja perhe-elämässä.

– Kyllä siinä joutuu kasvamaan aikuisena väkisinkin. Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin seitsemänvuotiaan lapsen vanhemmuus, Pajamäki toteaa. 

– Kielteisiltä ja vaikeilta tunteilta ei voi välttyä.

Vanhemmat usein miettivät, milloin ärtyneen ja alakuloisen murrosikäisen käytös ei ole enää normaalia, ja milloin siitä pitäisi huolestua. Alakuloisuus kuuluu usein murrosikään, mutta Pajamäen mielestä huolestua kannattaa vasta, jos se kestää pitkään eikä lapsi halua enää nähdä ystäviään tai harrastaa. 

Pajamäen mukaan vanhemman kannattaa luottaa omaan intuitioonsa.

– Jos sinulla itselläsi on sellainen olo, että tässä on nyt jotain muuta tai kaikki ei ole ihan ok, niin todella matalalla kynnyksellä toivoisin olevan yhteydessä esimerkiksi koulun oppilashuollon ammattilaisiin, Pajamäki sanoo.

Katso Huomenta Suomen keskustelu yläasteelle siirtymisestä kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja