Yläkouluun siirtyminen osuu ihmiselämän kiivaimpaan muutosvaiheeseen – osalle lapsista muutokset ovat liian raskaita: "Vaikeilta tunteilta ei voi välttyä"

– Syystä tai toisesta tähän vaiheeseen asettuu kuitenkin meidän yhteiskunnassa se iso prosessi, että siirrytään alakoulusta yläkouluun, ja käytännössä koulumaailmassa muuttuu aika moni asia, Pajamäki sanoo.

Lue myös: Mikä avuksi poikien koulunongelmiin? Nyt halutaan lisää miesopettajia, sukupuolistereotypioiden purkamista ja hallitun digipelaamisen tukea: "Tunnistetaan eri sukupuoliin liittyvät erot ja osataan ottaa ne huomioon eri tilanteissa"

Yläkouluun siirtyminen voi tarkoittaa uutta koulurakennusta, mahdollisesti uusia koulukavereita ja muita käytännön muutoksia.

Yhden luokanopettajan sijaan onkin monta eri aineenopettajaa. Saman luokkaryhmän kanssa ei enää välttämättä kuljeta tunnilta toiselle, vaan ryhmät saattavat vaihtua monta kertaa päivän aikana.

Ylipääänsä koulunkäynnistä tulee vaativampaa ja itsenäisempää.  

Usein siirtymävaihe tapahtuu omalla painollaan, mutta osalle lapsista nämä ympäristönmuutokset yhdistettynä omassa elämässä tapahtuviin muutoksiin ovat liian raskaita, ja he tarvitsevat aikuisten tukea.

– Se on juurikin sitä tilan ja rajoittamisen välisen tasapainon etsimistä vanhemmalla, eikä aina ihan helppoa.

Murrosikä on haaste myös vanhemmalle

Pajamäen mukaan usein puhutaan murrosiän vaikeudesta lapselle, mutta pitäisi puhua myös vanhemmista.

Hänen mukaansa hyvinvoiva vanhempi jaksaa ottaa vastaan kehitysvaiheeseen kuuluvia normaaleja haasteita. Hän myös kehottaa hankkimaan vertailukohteita muista samanikäisten lasten vanhemmista, jotta oman perheen asiat eivät vaikuta liian suurilta.

On tärkeää tiedostaa, etteivät muidenkaan perheiden lapset tai nuoret välttämättä hoida itsenäisesti tiettyjä asioita, tai käyttäydy tietyllä tavalla.

Pajamäki toivoo, että ymmärrettäisiin oireilevien ja levottomien nuorten olevan valtavien muutosprosessien keskellä. Murrosikäisten lasten aikuisuus vaatii rauhallisia ja kehitysvaihetta ymmärtäviä aikuisia, jotka osaavat tarvittaessa tukea.

– Kaikki lapset eivät vielä selviydy kaikista niistä itsenäisyysvaateista, joita 7. luokalle siirtyminen aiheuttaa, Pajamäki kertoo.

Milloin alakuloisesta nuoresta pitää huolestua?

Murrosikäisenä myös käynnistyy itsenäistyminen omista vanhemmista ja etäisyyden ottaminen heidän mielipiteisiinsä. Murrosikäisen oma persoona kehittyy, ja se aiheuttaa usein ristiriitoja perhe-elämässä.

– Kyllä siinä joutuu kasvamaan aikuisena väkisinkin. Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin seitsemänvuotiaan lapsen vanhemmuus, Pajamäki toteaa. 

– Kielteisiltä ja vaikeilta tunteilta ei voi välttyä.

Vanhemmat usein miettivät, milloin ärtyneen ja alakuloisen murrosikäisen käytös ei ole enää normaalia, ja milloin siitä pitäisi huolestua. Alakuloisuus kuuluu usein murrosikään, mutta Pajamäen mielestä huolestua kannattaa vasta, jos se kestää pitkään eikä lapsi halua enää nähdä ystäviään tai harrastaa. 

Pajamäen mukaan vanhemman kannattaa luottaa omaan intuitioonsa.

– Jos sinulla itselläsi on sellainen olo, että tässä on nyt jotain muuta tai kaikki ei ole ihan ok, niin todella matalalla kynnyksellä toivoisin olevan yhteydessä esimerkiksi koulun oppilashuollon ammattilaisiin, Pajamäki sanoo.

Katso Huomenta Suomen keskustelu yläasteelle siirtymisestä kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta.

• 22.10.00:45
  Syntyvyys

  Yhä harvempi haluaa lisää lapsia – jaksaminen huolettaa vanhempia
• 17.10.14:42
  Lapset

  Vuoden isovanhempi Sixten Korkman ei leikkaisi lapsilta: "Eivät he ole aiheuttaneet taloutemme ongelmia"
• 15.10.15:15
  Diabetes

  Lapsen verensokerimittari hälytti, isä makasi sammuneena – synkkä näky odotti sosiaalityöntekijöitä
• 7.10.05:49
  Häirintä

  Voivatko isät lopettaa naisvihan? Näin Konsta Hietanen puhuu pojilleen
• 6.10.16:43
  Väkivaltarikokset

  Nuoria espoolaisvanhempia epäillään vauvansa tapon yrityksestä – rikoksen tekoaika lähes kaksi viikkoa
• Lataa lisää