Poikien koulumenestys on suomalaiskouluissa keskimäärin tyttöjä heikompaa, ja ero on ollut kasvamaan päin. Opetushallitus on laatinut raportin siitä, miten poikien oppimishaasteisiin voidaan vastata.
Pojat ovat jo pitkään jääneet tytöistä jälkeen keskimääräisissä oppimistuloksissa esimerkiksi lukutaidossa ja yleisemminkin äidinkielessä, ja viime vuosina myös tytöt ovat siirtyneet poikien edelle myös luonnontieteissä. Ero peruskoulun päättöarvosanoissa on tutkitusti huomattava.
Lisäksi poikien kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan laskee koulutaipaleen aikana tyttöjä aiemmin ja enemmän.
– Me olemme siinä mielessä ongelmallinen [maa] OECD-tilastoissa, että meillä esimerkiksi lukutaidon osalta tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat OECD-maiden suurimpia. Meillä nämä tulokset sukupuolittuvat jostain syystä, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kertoo.
Sukupuolisensitiivisyys osana kasvatusta
Opetushallituksen raportti tarjoaa ongelmaan yhteensä 12 toimenpide-ehdotusta.
Listalla ovat esimerkiksi kansallisen vanhemmuusohjelman käynnistäminen ja erityisesti poikien ja nuorten miesten kannustaminen lukemiseen vaikkapa urheilijoiden elämäkertojen avulla.
Sukupuolittuneita käytäntöjä halutaan murtaa; stereotypioita halutaan tietoisesti purkaa koulujen arjessa, ja maskuliinisuuden moninaisuutta olisi syytä huomioida jo opettaija koulutettaessa.
– Luodaan käytännön pedagogisissa ratkaisuissa sellaisia malleja, jotka eivät ole sukupuolittuneita, opetusneuvos Samuli Leveälahti Opetushallitukselta tiivistää.
Pääjohtaja Heinonen muistuttaa sukupuolisensitiivisyyden roolista opetuksessa ja kasvatuksessa.
– Tunnistetaan eri sukupuoliin liittyvät erot ja osataan huomioida ne eri tilanteissa, Heinonen toivoo.
"Pelaaminen ei ole aina haitallista"
Raportin mukaan yhteiskunnan tulisi tukea taide- ja liikuntaharrastuksia sekä myös hallittua digipelaamista. Liiallisen pelaamisen ongelmat tulisi tunnustaa, mutta pelit pitää tilannekohtaisesti hyväksyä myös oppimisen tapana.
– Meillä täytyisi olla työkaluja tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa niitä piirteitä, jolloin pelaaminen menee liian pitkälle, Leveälahti kertoo.
– On tärkeää tässä yhteydessä myös muistuttaa, että pelaaminen ei ole aina haitallista. On tunnistettava myös niitä positiivisia asioita, joita pelimaailmakin tuo tullessaan, Leveälahti lisää.
Selvityksen mukaan myös miesopettajien määrän kasvattaminen varhaiskasvatuksessa ja ensimmäisillä koululuokilla parantaisi tilannetta.
– Kun puhutaan poikien oppimishaasteista, ehkä miehet pystyvät puhuttelemaan varsinkin haasteellisemmpia ryhmiä joissain tapauksissa mahdollisesti paremmin, Leveälahti arvioi.