Yhteiskunnassa on noin yksi prosentti lapsia, yleensä poikia, jotka ovat kykenemättömiä tuntemaan empatiaa ja syyllisyyttä, arvioi lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.
Sinkkonen ei ota kantaa suoraan Vantaan tapaukseen, vaan kommentoi poikien tunnekylmyyttä MTV Uutisille yleisellä tasolla.
Sinkkosen mukaan monet tunnekylmät lapset ovat pienenä rämäpäitä ja hakevat voimakkaita ärsykkeitä. Tällaisilla lapsilla aivojen palkitsemisjärjestelmä ei opi kokemuksesta. Geneettisillä tekijöillä on oma osuutensa häiriön synnyssä.
– Kun tunnekylmä lapsi pihistää karkkia ja on saanut siitä rangaistuksen, hänen aivonsa sanovat: ”Jatka vain, kyllä se palkinto 37. kerralla tulee”.
– Tällaiset lapset hakevat voimakkaita ärsykkeitä, eivätkä nuhteet tepsi heihin.
Aikuiset menevät halpaan
Ominaisuudet tulevat yleensä esiin alakouluikäisenä, ja Sinkkosen mukaan opettajat voivat tunnistaa tällaisen lapsen valehtelemisestä ja hyvistä supliikkitaidoista.
– He ovat usein lietsomassa kiusaamiskuviota ja heillä on seuraajia, eräänlaisia alamaisia, joita he käskyttävä. Sitten he vetäytyvät sivummalle ja katsovat opettajaa kirkkain silmin: "En minä ollut siellä päinkään!"
– Valehtelu on heille sujuvaa, kun yleensähän lapsesta näkee, kun hän valehtelee. Nämä lapset ovat erittäin taitavia vetämään höplästä ja nyörittävät kaikenlaisia kuvioita, ja aikuiset menevät täysillä halpaan.