Yhteiskunnassa on noin yksi prosentti lapsia, yleensä poikia, jotka ovat kykenemättömiä tuntemaan empatiaa ja syyllisyyttä, arvioi lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.
Sinkkonen ei ota kantaa suoraan Vantaan tapaukseen, vaan kommentoi poikien tunnekylmyyttä MTV Uutisille yleisellä tasolla.
Sinkkosen mukaan monet tunnekylmät lapset ovat pienenä rämäpäitä ja hakevat voimakkaita ärsykkeitä. Tällaisilla lapsilla aivojen palkitsemisjärjestelmä ei opi kokemuksesta. Geneettisillä tekijöillä on oma osuutensa häiriön synnyssä.
– Kun tunnekylmä lapsi pihistää karkkia ja on saanut siitä rangaistuksen, hänen aivonsa sanovat: ”Jatka vain, kyllä se palkinto 37. kerralla tulee”.
– Tällaiset lapset hakevat voimakkaita ärsykkeitä, eivätkä nuhteet tepsi heihin.
Aikuiset menevät halpaan
Ominaisuudet tulevat yleensä esiin alakouluikäisenä, ja Sinkkosen mukaan opettajat voivat tunnistaa tällaisen lapsen valehtelemisestä ja hyvistä supliikkitaidoista.
– He ovat usein lietsomassa kiusaamiskuviota ja heillä on seuraajia, eräänlaisia alamaisia, joita he käskyttävä. Sitten he vetäytyvät sivummalle ja katsovat opettajaa kirkkain silmin: "En minä ollut siellä päinkään!"
– Valehtelu on heille sujuvaa, kun yleensähän lapsesta näkee, kun hän valehtelee. Nämä lapset ovat erittäin taitavia vetämään höplästä ja nyörittävät kaikenlaisia kuvioita, ja aikuiset menevät täysillä halpaan.
Lue myös: Vanhempi, tätä kaikkea 12-vuotias lapsesi näkee somessa – kasvatusgurun mielestä kännyköitä on kohta "pakko rajoittaa"
Luja ja lämmin kasvatus
Jos lapsella on selviä tunnekylmyyden ja empatiakyvyttömyyden piirteitä, kasvatuksessa voi Sinkkosen mukaan olla parempi vedota järkeen kuin tunteisiin ja painottaa hyötynäkökohtia.
– Uusien tutkimusten mukaan lujalla ja lämpimällä kasvatusasenteella on voitu ehkäistä tunnekylmyyden kehittymistä psykopatian suuntaan.
Sinkkonen huomauttaa, että onneksi läheskään kaikista tunnekylmistä lapsista ei koskaan tule aikuisia psykopaatteja.
– Voi olla niinkin, että joillakin elämänalueilla kylmähermoisuus ja karskius ovat jopa eduksi. Hyvää johtajaa psykopaatista ei tule, koska hän on liian itsekeskeinen ja ajaa omaa etuaan.
Kyllä hybridiyksiköille
Sinkkonen kertoo, että 1940-luvulla ilmestyi ensimmäinen kirja psykopatiasta, ja samat havainnot pätevät edelleen.
– Joskus tunnekylmyys ja mahdollinen myöhempi psykopatia näkyvät huijaamisena ja muina asosiaalisina oireina. Joskus häiriö on yhteydessä väkivaltaisuuteen, jolloin jälki on pelottavaa. Psykopaatti saattaa esimerkiksi ajatella: ”Mitäs tulit kukkoilemaan, vedin puukolla maahan”.
Sinkkonen kannattaakin vahvasti niin sanottujen hybridiyksikköjen perustamista. Hän on vieraillut Kuopion EVA-osastolla Niuvanniemen sairaalassa ja kehuu sitä erinomaiseksi paikaksi.
– Vaikka olen kokenut, jännitin sinne menoa. Suurin osa lapsista kävi kuitenkin kädestä sanomassa päivää ja esittäytymässä. EVA-yksiköissä oli valmistauduttu käyttämään eristystä ja lepositeitä, mutta niiden tarve väheni nopeasti, kun lapset ja nuoret kokevat olevansa turvassa.
Lue myös: Kahdeksan vuoden kiusaaminen ajoi kaksostytöt ahdinkoon – edes ilmoitukset AVI:iin eivät ole tehonneet
EVA-yksiköille tarvetta
EVA-yksikkö on valtakunnallinen erityistason yksikkö, joka on erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö. EVA-yksiköt tutkivat ja kuntouttavat alle 18-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat vakavien mielenterveydellisten ongelmien vuoksi turvaosasto-olosuhteita.
– Mutta ne vaativat erittäin paljon resursseja, kun lastensuojelu ja lastenpsykiatria toimivat yhdessä.
EVA-yksikköjä on tällä hetkellä vain Tampereella ja Kuopiossa. Hybridikeskuksessa on tällä hetkellä paikkoja 40 lapselle, mutta 80 olisi jonossa.
Tällä viikolla myös pääministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti, että hän haluaa väkivaltaiset nuoret tarvittaessa pois kouluista erillisiin moniammatillista apua tarjoaviin hybridiyksiköihin.
– Vantaan tapauksessa on kyse äärimmäisen harvinaisesta tapauksesta, eikä taustoista tiedetä vielä paljoa, Sinkkonen sanoo.
Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu: "Lapset jauhautuvat rikki järjestelmässämme"
Vantaan tapaus pysäytti
Vantaalla yksi oppilas kuoli ja kaksi loukkaantui viime viikolla, kun 12-vuotias poika ampui heitä kesken oppitunnin. Tapaus on nostanut keskusteluun kouluturvallisuuden ja kiusaamisen sekä lasten pahoinvoinnin yhteiskunnassamme.
Sinkkosen näkemyksen mukaan Vantaan tapaus on tilastollinen poikkeavuus.
– Olisi typerää tehdä sillä perusteella pitkälle meneviä yleistyksiä. Sellainen teko on monen osatekijän yhteisvaikutuksen tulosta, emmekä tiedä vielä läheskään tarpeeksi sen taustoista tai tekijän aikaisemmasta historiasta.
Hänestä on myös turha spekuloida, olisiko aikaisemmin voitu puuttua asioihin, koska siitä ei ole mitään tietoa.