Risteilyaluksella kuolemia aiheuttaneen viruksen epäillään olevan hantavirus, joka on sukua suomalaisillekin tutulle myyräkuumeelle.
Tyypillisesti keväisin moni suomalainen nauttii kevätauringosta pihatöiden parissa kotona ja mökillä. Lisäksi moni myllää pölyisissä varastoissa, kellareissa ja vinttikomeroissa.
Kuivasta maasta tai pölyisistä sisätilojen nurkista voi hengitysilman mukana tarttua myyräkuume.
– Tyypillinen tilanne on siivoaminen, harjaaminen ja pölyn nouseminen ilmaan, tai esimerkiksi jonkin varaston tai vajatilan siivous, kertoo Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti MTV Uutisille.
THL kertoo, että myyräkuume tarttuu ihmisiin yleensä hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta tai virtsaa sekoittuu pölyn mukana hengitysilmaan.
– Myyriä ei tarvitse välttämättä nähdä, mutta jos on kontaktissa kuivuneisiin jätöksiin, jotka pölyävät, tartunta on todennäköisempi, Vapalahti kertoo.
Tartunnan riskiä lisäävät myös rakennusten aukot, joista jyrsijät pääsevät sisään.
Katso myös: Asiantuntija neuvoo, millä keinoilla pikkujyrsijöitä voi yrittää torjua
9:58
Puumala-virus aiheuttaa myyräkuumetta | MTV Uutiset
Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus. Se ei Vapalahden mukaan käytännössä tartu ihmisestä toiseen.
– Ne kuuluvat samaan virusryhmään, Vapalahti kertoo.
Ihmiselle tauteja aiheuttavat hantavirukset ovat jyrsijöiden viruksia. Aivan kuin Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume, myös hantavirustartunnat liittyvät yleensä kontaktiin tartunnan saaneiden jyrsijöiden virtsaan tai ulosteisiin.
Lääketieteellisessä Aikakauskirjassa Duodecimissä vuonna 2000 julkaistun artikkelin mukaan hantavirukset voivat ihmiseen tarttuessaan aiheuttaa kahdentyyppistä tautia: munuaisoireisia verenvuotokuumeita, joihin luetaan myös kotoinen myyräkuumeemme, sekä hantaviruskeuhko-oireyhtymää, jota tavataan Amerikan mantereella. Jälkimmäiseen kuolee jopa 50 prosenttia siihen sairastuneista.
Vaikka Suomen kotoperäisen Puumala-hantaviruksen osuus kaikista hantavirustapauksista Euroopan unionin alueella on Vapalahden mukaan miltei puolet, Suomessa virusta ei tarvitse erityisemmin pelätä.
– Suomi on tässä suhteessa hantavirusten suurvalta Euroopassa, valitettavasti, mutta onneksi tähän liittyy ehkä promillen luokkaa kuolleisuutta, se voi tosiaan joskus olla vaarallinen sekin, tauti on tietysti ankara, mutta siitä kuitenkin toipuu yleensä ihan normaalisti, Vapalahti kertoo.
Vapalahti muistuttaa, että maailmassa on yli 2 000 jyrsijälajia, joista monet kantavat omia hantaviruksiaan.
– Etelä-Amerikassa on Andes-virus, jota levittää paikallinen jyrsijä. Se aiheuttaa vuosittain tapauksia, ja siihen liittyy arvioiden mukaan noin 30–40 prosentin kuolleisuus.
Tappava Andes-virus poikkeaa muista hantaviruksista siten, että sen on katsottu tarttuvan myös ihmisestä toiseen.
– Jos se ei olisi tämä Andes-virus, ja se olisi lähtöisin joistain jyrsijöistä, siinä mielessä olisi erittäin tärkeää, että ihmiset pääsisivät sieltä heti pois. Jos se on Andes-virus, niin se ei muodosta sen tyyppistä uhkaa, etteikö näitä ihmisiä voitaisi hoitaa sairaalahoidossa länsimaisissa sairaaloissa, Vapalahti jatkaa.
1:11Tappava virus leviää risteilyllä
Vapalahti kertoi aiemmin Ylen aamussa, että risteilyaluksella kuolemia aiheuttaneessa tautirypäksessä erikoista on se, että virus on kulkeutunut niin kauas esiintymisalueeltaan. Hän ei kuitenkaan usko, että tauti aiheuttaa pandemiaa.
Katso myös: Hantaviruksen hoitoon ei ole olemassa erityisiä hoitomenetelmiä, sanoo tutkija
1:30Kanadan terveysviraston erityistartuntatautien johtaja David Safronetz hantaviruksen aiheuttamaa tautia voidaan hoitaa.
Vapalahti kertoo, että myyräkuumetapauksia kertyy Suomessa tyypillisesti vähiten loppukeväällä ja alkukesästä. Viime vuonna tapauksia oli 1 014. tänä vuonna tapauksia on tähän mennessä raportoitu 349, ilmenee THL:n Tartuntatautirekisterin tilastotietokannasta.
– Yleensä tämä kevät on kaikkein helpointa aikaa ja tapauksia on vähiten, Vapalahti kertoo.
Kevään lukemat eivät kerro Vapalahden mukaan vielä koko totuutta kuluvasta vuodesta.
– Huippu voi vaihdella sen mukaan, millainen myyräkanta on ja miten myyrät hakeutuvat ihmisten liepeille.
Kaupunkilaisilla tartunta liittyy Vapalahden mukaan usein mökkeilyyn. Itämisaika on yleensä muutamia viikkoja.
– Kaupunkilaiset saavat infektion tyypillisesti mökkeilyn yhteydessä ja he sairastuvat usein elokuussa, Vapalahti kertoo.
Vapalahti kertoo, että Suomessa tapausmäärät kasvavat yleensä kohti syksyä ja huipentuvat keskimäärin joulukuun alussa, itsenäisyyspäivän tienoilla.
Katso myös: Tappava hantavirus jyllää risteilyaluksella – matkustaja lähetti tunteikkaan viestin
1:02– Haluamme vain tuntea olevamme turvassa, sanoo Jake Rosmarin videoviestissään MV Hondiukselta.
Myyräkuume alkaa usein kovalla kuumeella ja päänsäryllä.
– Tyypillinen oire, joka ei esiinny kaikilla, mutta ei juuri missään muussa taudissa, on äkillinen likinäköisyys. Silmien tarkennus muuttuu hyvinkin nopeasti. Tätä on ehkä noin neljällä viidesosalla potilaista, Vapalahti kertoo.
Osalle voi tulla myös vatsaoireita, kuten oksentelua tai ripulia. Lisäksi tautiin voi liittyä munuaisoireita ja se saattaa vaatia sairaalahoitoa.
– Tauti on ankara, mutta harvoin vaarallinen.
Myyräkuumeen voi saada metsämyyrän pöllyävistä eritteistä.Shutterstock
Vapalahden mukaan vakavimmissa tilanteissa munuaisten toiminnan heikkeneminen voi vaatia dialyysihoitoa.
Myyräkuumetta vastaan ei ole rokotetta. Sairastettu tauti antaa todennäköisesti elinikäisen suojan.
Vapalahti arvioi, että noin kymmenesosalla suomalaisista on Puumala-viruksen vasta-aineita. Itä-Suomessa iäkkäämmässä väestössä osuus voi hänen mukaansa nousta jopa yli puoleen.
– Tupakoitsijalla on noin kolminkertainen riski saada myyräkuume, Vapalahti lisää.
Fanni Parma työskentelee MTV Uutisissa videotoimittajana.
Parmaa kiinnostavat erityisesti kauneus, tyyli ja ajankohtaiset ilmiöt. Olet voinut törmätä hänen sisältöihinsä myös MTV Uutisten TikTokissa ja Instagramissa.
Ole Parmaan yhteydessä matalalla kynnyksellä erilaisiin videojuttuvinkkeihin liittyen.
