Moni pohtii, mitä tapahtuu Vantaan kouluampumisen tunnustaneelle 12-vuotiaalle. MTV Uutiset kysyi asiantuntijalta, miltä vakavan rikoksen tehneen lapsen elämä voi näyttää.
Vakava väkivallanteko on aina sellainen, että pitää pysähtyä miettimään onko jotain, mihin voitaisiin nyt puuttua, toteaa Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala MTV Uutisille.
Kaltiala ei pidä todennäköisenä, että vakavan rikoksen tehnyt lapsi pystyisi jatkamaan elämäänsä kotonaan ilman pidempää viranomaisten tukea kasvulleen.
– Melko todennäköisenä pitäisin, että siinä pitää jotain muuta ratkaisua miettiä, hän sanoo.
Lue myös: Uutta tietoa poliisilta: Kouluampumisesta epäilty 12-vuotias sai tavata vanhempansa ensimmäistä kertaa
Kaltiala pitää luultavana, että asuminen järjestyy sijaishuollon kautta. Keinot koulunkäynnin jatkamiseenkin mietitään varmasti kuntoon, koska koulunkäynti on nuoren kehitykselle tärkeää.
– Toisinaan niitä räätälöidään hyvin yksilöllisestikin, jos on kovin poikkeuksellisia tilanteita tai lapsella tai nuorella on huomattavia erikoistarpeita, hän kertoo.
Kaltiala painottaa, että hän kommentoi nuorten tekemiä vakavia väkivaltarikoksia yleisellä tasolla ja, että on Vantaan kouluampumistapaukseen liittyen mediassa kerrottujen tietojen varassa.
Lue lisää: Vantaan kouluampumisesta epäilty on vasta 12-vuotias – näin se vaikuttaa rikostutkintaan
"Jonkinlaista apua tarvitaan"
Vantaan kouluampumisen tunnustanut lapsi on vasta 12-vuotias. Tekoa tutkitaan murhana, mutta poika ei ikänsä takia joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Poliisi on kertonut, että poika on ilmoittanut teon syyksi kiusaamisen.
– Ei ole mitään syytä, miksi normaalissa tilanteessa suotuisasti kehittyvä kehitysikäinen tekisi noin vakavan teon, joten varmasti jonkinlaista apua tarvitaan, hän arvioi.
Kaltiala katsoo, että vaikka rikosoikeudellista vastuuta ei ole, yhteiskunta puuttuu asiaan muilla keinoilla.
– Pidän aika varmana, että lastensuojeluviranomaiset miettivät, missä henkilö voi oleskella. Epäilemättä tällaisessa tilanteessa tulee mieleen, onko jollakin vakavalla mielenterveyden häiriöllä joku rooli.
Myös muita lapsen tekemän teon taustalla mahdollisesti olevia seikkoja selvitetään ja niihin tartutaan käytettävissä olevin keinoin.
Asumisen ja koulunkäynnin lisäksi nuoren kasvuun kuuluvat seurustelu ja toimiminen ikätovereiden kanssa. Viranomaiset etsivät tapoja, joilla myös nämä tarpeet voisivat toteutua.
– Luonnollisesti tällaisessa tilanteessa monia askarruttaa turvallisuus muissa ympäristöissä. Se on asia, johon lastensuojeluviranomaiset ja tarvittaessa muut viranomaiset sekä terveydenhuolto tarttuvat, Kaltiala arvioi.
Vaikka hyvin nuoren henkilön tekemä vakava väkivaltarikos on hyvin harvinainen, uskoo Kaltiala, että lastensuojelussa sekä lasten ja nuorten psykiatriassa löytyy osaamista työskentelyä varten. Näissä viranomaisissa työskennellään jatkuvasti vastaavien kysymysten parissa.
0:45
Lue myös: "Poika kertoi katuvansa tekoa" – poliisi kertoo MTV:lle epäillyn kuulusteluista, poika ei ole saanut tavata läheisiään
Uhrien kärsimys ja ampujan auttaminen: "Vaikea yhtälö"
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala toteaa, että vaikka teko on äärettömän vakava, on hyvin nuoren tekijän kohdalla tärkeää etsiä reittiä, jolla tämä voisi jatkaa myöhemmin elämäänsä.
Lapsesta kasvaa kuitenkin joskus aikuinen ja hänen pitäisi pystyä sen jälkeen elämään osana yhteiskuntaa. Äärimmäisestä teosta huolimatta nuoren pitäisi päästä kohti tavanomaista yhteiskuntaan sopeutumista.
Jos sopeutumista ei tapahdu, riski on syrjäytyminen ja houkutus liittyä epäsosiaalisiin piireihin, jos yhteiskunnan hyväksymä toiminta ja liittyminen porukkoihin ei onnistu.
– Vaikka on uhreiksi joutuneiden ihmisten kärsimys ja heidän avuntarpeensa, pitää muistaa, että nuori teon tekijä on ihminen, joka ei ole vielä valmis itsenäiseen elämään yhteiskunnassa, Kaltiala kertoo.
Kaltiala kiteyttää, että kyseessä on vaikea yhtälö, mutta silti vakavan rikoksen tehnyttä kehitysikäistä henkilöä pitäisi pystyä ohjaamaan kohti normaalia kehitystä.
2:51
Vakavasti väkivaltaiset ja itsetuhoiset lapset tarvitsevat tehokkaampaa apua, sanoo lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen.