Lapsiasiavaltuutettu: "Lapset jauhautuvat rikki järjestelmässämme"

Hybridiyksiköissä yhdistyvät psykiatrian, psykologian, lastensuojelun ja erityispedagogiikan osaaminen. Tällaisissa yksiköissä ymmärretään Pekkarisen mukaan erilaisia syitä, miksi lapset oireilevat voimakkaasti väkivaltaa käyttäen.

– Jotta sen voi ymmärtää, siihen tarvitaan useamman ammattilaisen viisaus. Tällaisessa hybridiyksikössä se viisaus tulee yhteen. Eli lapsen ei tarvitse enää apua saadakseen siirtyä paikasta ja vastaanotolta toiselle, vaan kaikki apu tulee hänen luokseen, Pekkarinen sanoo STT:lle.

Lapsen näkökulmasta on Pekkarisen mukaan usein yhdentekevää, mitä ammattikuntaa aikuinen edustaa, kunhan tämä on läsnä oleva, lapsen luottamuksella kohtaava ja osaava aikuinen. Tärkeää on myös, että auttavat aikuiset pysyvät samoina.

– Lapsille ammattilaiset ovat aina ensisijassa ihmisiä ja aikuisia.

Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu vaatii erityistä hoitoa alle 15-vuotiaille väkivaltarikosten tekijöille

Kreivin aika uudistukselle

Investointi hybridiyksiköihin maksaisi Pekkarisen mukaan itsensä aikaa myöten takaisin ja alkaisi jopa tuottaa hyvää.

– Tässä pitäisikin ymmärtää pitkäjänteisyys. Eli vaikka tällaisen osaston perustaminen ja sen toimeen saattaminen voi viedä sekä rahaa että aikaa ja osaamispääomaa, niin pitkällä tähtäimellä se tulee keventämään järjestelmän niin taloudellisia, inhimillisiä kuin osaamisen kustannuksia.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä nyt jos koskaan olisi Pekkarisen mukaan kreivin aika tehdä tällainen uudistus. Hän muistuttaa, että nyt ei olla luomassa uutta lapsiryhmää, vaan jossakinhan nämä lapset nytkin ovat.

– Tällä hetkellä nämä lapset jauhautuvat rikki meidän järjestelmässämme. Se, että yksikin ihminen menetetään tulevaisuuden Suomesta, on suuri menetys koko yhteiskunnalle. Pääsääntöisesti nämä lapset olisivat kuntoutettavissa toimintakykyisiksi aikuisiksi, jos he vaan saisivat hyvää ja oikeaa apua osakseen, hän painottaa.

Lasten ja nuorten pitäisi nukkua ja levätä enemmän

Lapsiasiavaltuutetun näkökulmasta Suomen lapset ja nuoret voivat somaattisesti yleisesti ottaen hyvin, kun verrataan nykyistä tilannetta vaikkapa 50 vuoden takaiseen tilanteeseen. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten kuolleisuus ja vakavat sairaudet ovat vähentyneet samoin kuin kaltoinkohtelu.

Pekkarinen näkee kuitenkin myös ilmiöitä, joihin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ensinnäkin lasten ja nuorten pitäisi nukkua ja levätä nykyistä enemmän. Lisäksi pitäisi pitää huoli, että lapset syövät terveellisesti.

Lue myös: Asiantuntija tietää, mitä "koulumurhaskenessä" puhutaan

Lapset ja nuoret myös liikkuvat Pekkarisen mukaan huomattavasti vähemmän kuin ennen.

– Siinä on sellaista polarisaatiota, että osa liikkuu rasitusvammoihin asti, osa taas ei liiku ollenkaan. Tämän pelätään vaikuttavan tulevaisuudessa merkittävällä tavalla heidän toimintakykyynsä.

Lisäksi lasten ja nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen jännittäminen ovat Pekkarisen mukaan jonkin verran lisääntyneet. Syystä tai toisesta myös kokemus kouluviihtyvyydestä on suomalaislapsilla heikko.

– Kun me nämä viisi asiaa niputamme yhteen, niin meidän on huomattavasti helpompi ymmärtää, minkä tähden myös lasten ja nuorten mielenterveyden oireet ovat vakavoituneet ja lisääntyneet, Pekkarinen sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että kaikkiin kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. Ensisijainen vastuu tästä on Pekkarisen mukaan kasvattajilla.

Lue myös: Poliisi: Vantaan kouluampumisen motiivina kiusaaminen - uhkaili aseella myös toisen koulun oppilaita

Kouluväkivalta on lisääntynyt: "Resurssit eivät riitä"

Vantaalaisäiti ampumatapauksesta: Pitää tapahtua hyvin ikävää, että ihmiset avaavat silmät

Näin puhut kouluampumisesta lapsen kanssa: "Kouluikäinen lapsi erittäin todennäköisesti törmää tähän asiaan joka tapauksessa"