Vuosaaren palkkamurhasta tuomittu kiistää, että poliisille puhumisen motiivina olisi kosto – aiemmasta poiketen suostui kertomaan murhan tekotavasta ja ruumiin hävittämisestä

Jari Aarnio kiistää syyllistyneensä murhaan – kertoo näkemyksensä vuoden 2003 palkkamurhasta 9:09
Entinen huumepoliisipomo Jari Aarnio kiistää syyllistyneensä murhaan

Vuosaaren palkkamurhan uudessa oikeudenkäynnissä kuultiin tänään miestä, joka on aiemmin tuomittu elinkautiseen vankeusrangaistukseen ruotsalais-turkkilaisen Volkan Ünsalin murhasta.

Jani Leinosen, 50, mukaan hänen oli alun perin tarkoitus vain tarjota Vuosaaressa sijainnut asuntonsa kahden muun tekijän käyttöön. Hän sanoo, ettei hänen pitänyt osallistua murhahankkeeseen muuten, ja että Ünsal piti vain ottaa kiinni asunnossa ja tappaa muualla.

– Minulta tarvittiin vain asuntoa. En tiennyt, mikä heidän suunnitelmansa oli.

Häneltä kysyttiin, mistä syystä henkirikos lopulta kuitenkin tapahtui asunnossa ja miksi hän osallistui väkivaltaan.

– Siinä vain kävi niin.

Leinonen on aiemmin vaiennut tekotavasta ja ruumiin hävittämisestä. Nyt hän sanoi, että Ünsalin tappamisessa käytettiin pesäpallomailaa ja scart-johtoa ja että ruumis vietiin Porvooseen.

– Se ei ole enää siellä. Sinne on rakennettu tie.

– Kun se tie on rakennettu sinne, se (ruumis) on siirtynyt pois.

Leinoselta kysyttiin, miksei hän ole aiemmin halunnut kertoa hautapaikasta.

– En ole vaan halunnut kertoa, hän sanoi.

Leinosen lisäksi murhasta on aiemmin tuomittu elinkautiseen kolme ihmistä. Ünsalin lapsuudenystävä Janne Raninen vapautuu ehdonalaiseen ensi vuonna. Toinen suomalaistuomittu, pitkän linjan rikollinen Raimo Andersson pahoinpideltiin kuoliaaksi vuonna 2018 hänen ollessaan vankilalomalla. Yllytyksestä murhaan tuomittiin ruotsalainen Leopoldo Gonzalez Carmona. Ranista ja Carmonaa on määrä kuulla torstaina.

Keskustelu pyörävajassa

Tänä syksynä käynnistyneessä uudessa oikeudenkäynnissä ovat syytettynä huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja United Brotherhoodin entinen johtohahmo Keijo Vilhunen. Heitä syytetään murhasta. Epäilynä on, että Aarnio tiesi henkirikoksesta etukäteen, mutta ei estänyt sitä. Jos poliisi tietää murhasta ja jättää sen estämättä, hänet voidaan tuomita murhasta. Vilhusta taas epäillään yhdeksi murhan tekijöistä. Molemmat kiistävät syytteen.

Leinonen sanoo, että tarjosi asuntoaan palkkamurhahankkeeseen, koska Vilhunen pyysi. Vilhusen asema MORE- ja NBK-jengeissä sai Leinosen mukaan hänet myöntymään.

Leinosen mukaan Vilhunen pyysi hänet pyörävajaan, missä keskustelu käytiin. Heidän keskusteltuaan asiasta Vilhunen lähti ja vajaan saapui Andersson.

Leinonen sanoo, että syy, miksi hän uskalsi tarjota asuntoaan palkkamurhaan, oli hänen saamansa häätö. Hän sanoi ajatelleensa, että lähtee asunnosta joka tapauksessa, joten ei ole niin väliä, mitä siellä tapahtuu.

Noin viisi vuotta sitten Leinonen sanoo saaneensa tietää, että asunnon päävuokralaisen "Saaran" sijaan hänen häätönsä takana olikin Saaran kanssa läheisissä väleissä ollut Aarnio. Tämä tieto sai Leinosen mukaan hänet puhumaan poliisille.

Leinonen kiistää koston

Vilhunen sanoi viime viikolla omassa kuulemisessaan, että murhasta aiemmin tuomitut ovat tehneet hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä.

Leinonen kiistää, että hän ja edesmennyt Andersson ovat puhuneet poliisille koston takia.

– Ei todellakaan pidä paikkaansa.

Hän toisti ottaneensa poliisiin yhteyttä sen jälkeen, kun sai tietää Aarnion hoitaneen hänelle häädön.

Leinosen kaikki kertomukset eivät täsmänneet hänen esitutkintakertomuksensa tai muun tutkinnan kanssa. Esimerkiksi esitutkinnassa hän oli sanonut, että pesäpallomaila hankittiin asuntoon varta vasten murhaa varten. Oikeussalissa hän sanoi sen olleen asunnossa pidemmän aikaa.

Lisäksi Leinonen sanoi menneensä murhan jälkeen Puistolaan kertomaan Vilhuselle tapahtumista. Televalvontatietojen mukaan hänen puhelimensa kuitenkin paikantui päivän aikana Herttoniemeen. Leinonen ei osannut selittää asiaa ja vakuutti tavanneensa Vilhusen Puistolassa.
 

Arlandan arvokuljetusryöstö motiivina

Aiemmin annetun hovioikeuden tuomion mukaan Volkan Ünsalin murhan motiivi liittyi Arlandan arvokuljetusryöstöön.

Aseistautuneet miehet hyökkäsivät vuonna 2002 Tukholman lentokentälle, kun arvokuljetuksen säkkejä oltiin siirtämässä SAS:n koneesta vartiointiliikkeen pakettiautoon. Ryöstäjät saivat säkit haltuunsa uhkaamalla vartijoita automaattiaseella.

44 miljoonan kruunun arvoinen ryöstösaalis katosi jäljettömiin.

Leopoldo Gonzalez Carmona tunnusti vuonna 2017 ruotsalaisen ETC-lehden haastattelussa olleensa Arlandan ryöstön suunnittelija. Rikos on jo vanhentunut.

Volkan Ünsalin isä on kertonut Ünsalin vieneen yli kaksi miljoonaa kruunua Carmonan kätkemästä ryöstösaaliista ja häipyneen Turkkiin. Ünsal myös kertoi ryöstöstä poliisille ja pääsi todistajansuojeluohjelmaan, josta hän irrottautui ennen murhaa.

Lue myös:

    Uusimmat