MTV Uutiset seuraa Vuosaaren palkkamurhakäräjiä: Aarnio ja ex-rikollispomo Vilhunen puhuvat täysin ristiin Volkan Ünsalin murhasta: "Löyhä huhu"

9:09
MTV Uutiset Live: Entinen huumepoliisipomo Jari Aarnio kiistää syyllistyneensä murhaan

Vuosaaren vanhan palkkamurhan selvittely jatkui tänään Helsingin käräjäoikeudessa. Ääneen pääsivät tynnyrivyyhdistä tuomitut rikoskumppanit eli United Brotherhoodin entinen johtohahmo Keijo Vilhunen ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio. 

Oikeudenkäynnin asetelma on varsin erikoinen.

Kyse on vuonna 2003 Helsingin Vuosaaressa tapahtuneesta ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhasta.

Henkirikos on jo kertaalleen käsitelty oikeudessa. Neljä miestä tuomittiin teosta elinkautisiin, mutta ruumis on yhä kateissa.

Tutkinta penkaistiin uudelleen käyntiin keväällä 2016 keskusrikospoliisin saaman ilmoituksen perusteella.

Reilua vuotta myöhemmin uutisoitiin, että uusina epäiltyinä ovat huumerikoskohussa ryvettynyt Aarnio sekä poliisin tietolähteeksi paljastunut Vilhunen. Miehet ovat tällä hetkellä vankilassa.

Kumpaakin syytetään nyt murhasta.

Vilhusen katsotaan sekaantuneen murhan järjestelyihin. Aarnio puolestaan on syytteissä siksi, ettei hän poliisina estänyt henkirikosta, vaikka oli tietoinen sen suunnittelusta.

Kumpikin kiistää syytteensä.

Pitkällisestä oikeudenkäynnistä on tulossa mielenkiintoinen, koska miehet ovat puhuneet roimasti ristiin: Vilhunen väittää antaneensa Aarniolle tietoja henkirikoksen valmistelusta, Aarnio puolestaan kiistää näitä tietoja saaneensa.

Taustalla arvokuljetusryöstö 

Palkkamurhan taustalla oli Arlandan lentokentällä 2002 tapahtunut arvokuljetusryöstö ja epäily siitä, että Ünsal oli vienyt rahaa ryöstösaaliin kätköpaikasta.

Syksyllä 2003 hän matkusti lapsuudenystävänsä luokse Helsinkiin. Ünsalia oli varoitettu, että samoissa rikollispiireissä vaikuttanut ystävä olisi saanut tehtäväkseen tappaa hänet. Ünsal ei uskonut.

Hänet kuristettiin hengiltä Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa asunnossa yöaikaan.

Murhasta elinkautiseenn tuomittu Ünsalin lapsuudenystävä Janne Raninen vapautuu ehdonalaiseen ensi vuonna. Toinen suomalaistuomittu, rikollisvaikuttaja Raimo Andersson pahoinpideltiin kuoliaaksi vuonna 2018 hänen ollessa vankilalomalla.

Heidän lisäkseen murhasta tuomittiin Jani Leinonen ja yllytyksestä murhaan ruotsalainen Leopoldo Gonzalez Carmona.

Käsittelypäiviä on varattu tälle syksylle kaikkiaan parikymmentä, joista takana on tähän mennessä viisi. Tapauksen uusintakäsittelyssä kyse on nimenomaisesti Vilhusen ja Aarnion osallisuudesta murhaan.

MTV Uutiset seurasi klo 9 alkanutta käsittelyä Helsingin käräjäoikeudessa.

16.57 Oikeudenkäynnissä pidetään tauko. Jari Aarniota ei kuulla tänään enempää. MTV:n seuranta päättyy tältä päivältä. Kuulemiset jatkuvat ensi viikolla.

16.37 Jari Aarnio ei osaa vastata syyttäjän kysymykseen: mistä väkivaltarikosyksikön poliisi on aikanaan saanut tiedon siitä, että Vuosaaren asunnossa on tapahtunut henkirikos? Hän ei sitä sanojensa mukaan ole kertonut.

- Oletteko poliisina oikeasti sitä mieltä, että teillä ei ole ollut keinoja tähän puuttua? syyttäjä kysyy.

16.15 - Jos nyt kävisi tällainen, että olisin saanut tiedot ja murha olisi tapahtunut, niin se olisi ollut grande katastrof, Aarnio luonnehtii. 

Hän kuitenkin levittelee käsiään sen suhteen, että olisi todella saanut Vilhuselta tiedot suunnitteilla olevasta henkirikoksesta. Hän luonnehtii Vilhusen tietoja "löyhäksi huhuksi".

Syyttäjä kysyy vastakuulustelussaan, että oliko Aarniolla todella näitä tietoja vai ei.

- Mielestäni vastasin siihen jo äsken kuulemisessani. Olen saanut kaiken tähän Volkaniin liittyvän tiedon toisilta poliiseilta.

Aarnio painottaa, että hän on tehnyt kaiken sen, mitä on voinut tietojensa pohjalta tehdä. 

16.01 - Siinä koko ajan oli tosi isoa huumekauppaa tekeillä. Pyrittiin samaan tietoa Vilhuselta ja muilta henkilöiltä. Jonkin verran tällaisia tietoja Vilhuselta saatiin. Mutta se, että olisin tiennyt esimerkiksi murhaajien telekuunteluista jotenkin etukäteen, niin ne olivat täysin väkivaltarikosyksikön bisneksiä. Saimme tietoja näiden ihmisten liikkeistä, mutta ne yhdistettiin huumerikoksiin eikä murhaan, Aarnio sanoo.

- En ole saanut murhasta tietoa Vilhuselta, vaan niiltä poliiseilta, jotka tapausta tutkivat, Aarnio sanoo.

Hän väittää, ettei siis saanut Vilhusen aiemmin kuvailemaa puhelua murhasta, kun se oli tapahtunut.

15.37 Aarnio selventää eri tutkintayksiköiden vastuita ja toimintaa 2000-luvun alussa Helsingin poliisissa. Hän täsmentää, millaisia valtuuksia hänellä on ollut ja mitä ei.

Hän kertoo myös, ettei hänellä ollut mitään osuutta Vilhusen muuttoon Vuosaaren-asuntoon tai avaimia sinne. Ünsal murhattiin samassa asunnossa myöhemmin, kun siinä asui yksi murhan tekijöistä eli Jani Leinonen.

15.25 - En ole koskaan tuntenut tai nähnyt Volkan Üñsalia. En ole kuullut hänen ääntään tai muista, koska olisin varmuudella hänestä ensi kerran kuullut, Aarnio kertoo, kun puolustus kysyy miten hyvin hän tunsi palkkamurhan uhrin.

- Aina, kun tutkitaan näitä ns. jäykempiä juttuja, eli törkeitä huumausainerikoksia ja jengijuttuja, on aivan arkipäivää, että joku uhkaa jotakuta. Se on uhkailua aamusta iltaan. Uhka-asiat ovat koko ajan pinnassa, eivätkä ne siksi tartu mihinkään suurempaan ihmettelyyn, hän sanoo.

Aarnion mielestä Ünsalin murhasuunnittelu oli siis osa tällaista arkipäivittäistä uhkailua, jota poliisin korviin kantautui.

15.21 Aarnion mukaan telekuunteluja harvemmin tehdään reaaliaikaisesti, koska päällä voi olla kymmeniä kuunteluita. Niinpä kuunteluiden purkua tehtiin aina normaalin työajan puitteissa sopivina hetkinä. Puolustus koittaa siis esitellä, miten nopeasti poliisi voi tai ei voi reagoida tietoihin, joita se saa mahdollisesti suunnitteilla olevasta rikoksesta.

- Että olisi voitu yhtäkkiä pistää tämmöinen pumppu (palkkamurhan seurantaa varten) pystyyn, se olisi ollut ihan mahdotonta, Aarnio sanoo.

15.12 Aarnio painottaa, ettei hän tunne tai ole ollut henkilökohtaisesti tekemisissä yhdenkään Vuosaaren palkkamurhasta tuomitun henkilön (Leinonen, Andersson, Raninen) kanssa. Hän kertoo perehtyneensä näihin henkilöihin vain "paperien perusteella."

Aarnio sanoo, ettei hän ole hakenut telekuuntelutietoja näille henkilölle aikanaan palkkamurhaepäilyyn liittyen.

Nämä tutkinnalliset seikat olivat väkivaltarikosyksikön vastuulla, sanoo Aarnio.

15.04 Aarnion mukaan tapaamisia Vilhusen kanssa oli harvakseltaan, kun taas Vilhusen mielestä tapaamisia saattoi olla parikin viikossa. Miehillä on siis erilaiset näkemykset siitä, paljonko he toisiaan tietojen vaihdon merkeissä tapasivat Vilhusen vapauduttua kesällä 2002.

Aarnion mukaan Vilhunen otti kerran kiinnioton yhteydessä Espoossa puhelimestaan sim-kortin irti ja söi sen, jotta yhteydenpito Aarnion virkanumeroon ei paljastuisi. 

15.00 - Vuonna 1999 ei ollut olemassa mitään poliisin tietolähderekistereitä. Vilhunen kielsi, ettei hänestä saa tehdä merkintöjä mihinkään, jotta anonymiteetti varmasti säilyy, Aarnio sanoo, kun häneltä kysytään, millaisia merkintöjä yhteydenpidosta Vilhusen kanssa jäi yhteistyön alkuaikoina.

14.57 Vilhusen yhteydenotto huumerikosyksikköön tapahtui sen jälkeen, kun viranomaisiin oli kohdistunut Suomessa muun muassa Pasilan poliisitalon pommi-isku. Aarnio kertoo, että hän sai pomoltaan tehtäväkseen varmistaa, mikä Vilhusen osuus voisi olla näihin tekoihin. 

14.50 Aarnio kuvailee, miten huumepoliisi piti yhteyttä väkivaltarikosyksikön kanssa ja miten tietolähteet toimivat. 

- 90-luvun lopulla meillä ei ollut mitään säännöksiä tietolähdetoiminnasta. Se on tullut vasta 2000-luvun puolella, kun lainsäädäntö kehittyi. Tuohon aikaan puhuttiin kylmän viileästi vasikoista. Ei tunnettu mitään hienoja termejä, kuten tietolähde, Aarnio sanoo.

- Kun yhteydenpitoa (poliisiin) tapahtuu, niin rosvolla ei yleensä ole kovin pitkälle menevää suunnitelma, että mitä tässä on tapahtumassa. Se on henkilökohtaisen edun nopeaa tavoittelua. Poliisi on kiinnostunut kaikesta tiedosta mitä voi saada, kunhan sitä tulee ja päästään arvioimaan sitä tietoa. Tavoite on saada mahdollisimman hyvää tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, Aarnio kuvailee.

14.42 Aarnion mukaan työ Helsingin huumepoliisissa oli 2000-luvun alussa kiivasta. Kaikki resurssit piti jakaa tarkkaan, koska huumerikoksista kiinniotettujen määrä oli vuosittain niin suuri. Työntekijöillä oli omat vastuunsa. 

- Se ralli oli sellainen, että oli kymmeniä juttuja päällekkäin.

Aarnion asianajaja kysyy, oliko huumepoliisien tehtävänä estää palkkamurhan kaltaisia rikoksia. 

– Jos joku ilmoittaa vaikka ryöstöstä, ei se ole huumepoliisin tehtävä tutkia, aikooko joku ryöstää jotakin vai ei, Aarnio sanoo. 

Hän painottaa, että jaostojen tehtävät oli tarkkaan määritelty. Henkirikosten setvimiset kuuluivat hänen mielestään väkivaltarikosyksikköön.

14.35 Istunto jatkuu tauon jälkeen 14.40.

14.10 - Miksi Aarnio on kysellyt sinulta tietoja tästä murhasta? Aarnion puolustus kysyy.

- Varmaankin siksi, että hän estäisi sen, Vilhunen sanoo.

Ex-rikollispomo totesi aiemmin moraalinsa olevan sellainen, että "ketään ei tapeta".

13.32 Vilhusen mukaan Janne Raninen kertoi Ünsalin murhasuunnitelmasta, kun hän oli tapaassa tätä mahdollisesti Jokelan avovankilassa. Aarnion puolustus kummastelee, eikö murhasuunniltelmasta lavertelu ole Ranisen kannalta riskialtista: miksi Raninen on kertonut näin vakavista aikeista Vilhuselle, jos Vilhunen itse ei ole ollut mitenkään mukana henkirikoksen järjestelyissä.

- Vaikea sanoa, Vilhunen vastaa lähes kaikkeen kysyttyyn käynnissä olevan keskustelun aikana.

Hän painottaa edelleen, että Aarnio oli vahvistanut Ünsalin tulevien murhamiesten olevan telekuuntelussa, kun hän oli kertonut kuulleensa murha-aikeista.

Menneistä televalvontatiedoista on ilmennyt, että murhan toteuttaja Raimo Andersson oli soittanut Vilhuselle puhelun, jossa hän vaatii Vilhuselta "actionia, actionia". Vilhunen ei osaa kertoa, miksi juuri häneltä on vaadittu "toimintaa" tässä puhelussa. 

Vilhunen sanoo, ettei hän voi muistaa kaikkea vuosien takaisista tapahtumista. 

13.27 Vilhusen kuuleminen jatkuukin vielä. Aarnion puolustus tahtoo tietää, miksi Vilhunen kertoo oikeudessa nyt asioita, joita hän ei ole kertonut tapauksen useissa lisätutkintapöytäkirjoissakaan ja miksei hän itse ponnekkaammin pyrkinyt estämään murhaa, jonka tiesi olevan tapahtumassa.

- Ei minulla ole määräysvaltaa kieltää ihmisiä tekemästä asioita. Sanoin vain (Anderssonille), että se on aivan järjetön idea, Vilhunen sanoo hieman tuskastuneen kuuloisena.

13.13 Istunto jatkuu. Vilhunen kertoo kerran joutuneensa kiinniotetuksi Espoossa poistuessaan eräältä asunnolta. Espoon poliisille selvisi, että Vilhusen puhelimessa on Aarnion numero ja yhteydenpitoa hänen kanssaan.

- Ette ole esimerkiksi yrittäneet niellä sim-korttia tuossa tilanteessa? syyttäjä kysyy.

Vilhunen kiistää. Hän sanoo, että Aarnio "hoiti tilanteen niin, ettei siitä jäänyt mitään merkintää". Toisin sanoen Vilhunen ei paljastunut tilanteessa poliisin vasikaksi. Syyttäjän kysymys koskee sitä, että onko Vilhunen joutunut ongelmiin tietolähdetoimintansa vuoksi. 

12.07 Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi sanoo, että heillä on paljonkin kysyttävää Vilhusen sanomisista. Aarnio kiistää saaneensa tietoja murhasta. Miehet siis puhuvat ristiin.

Nyt oikeus pitää noin tunnin mittaisen ruokatauon, jonka jälkeen aletaan käsitellä Aarnion versiota tapahtuneesta.

11.56 Vilhusta tentataan M.O.R.E (Me olemme rikollisten eliittiä) -järjestön ja Natural Born Killersin välisistä voimasuhteista ja näiden porukoiden johtohahmoista 2000-luvun alusta. Syyttäjä siis selvittää, millaiset välit Vilhusella on ollut Ünsalin murhamiehiin ja muihin rikollisvaikuttajiin. 

Syyttäjän mukaan Vilhunenkin on osallistunut Ünsalin murhatoimeksiantoon, joten näitä tietoja kaivellaan siksi. Syyttäjän mielestäni Vilhunen on puhunut ristiin siitä, tunteeko hän Jani Leinosen hyvin vai ei. 

11.41 Toinen syyttäjä kyselee Vilhuselta nyt tietoja Vuosaareen muutosta. Asuntoon muutti Vilhusen jälkeen yksi Ünsalin murhamiehistä, Jani Leinonen. Vilhunen pitää todennäköisenä, että asuntoa sittemmin salakuunneltiin vaikkei siitä olekaan tutkinnassa merkintöjä.

Myöhemmin Vilhunen asui Helsingin Puistolassa. Syyttäjä tahtoo tietää, oliko hänen kotonaan tuolloin suuria summia ulkomaista valuuttaa, kuten ruotsin kruunuja.

- Ei ollut. Dollareita saattoi ollla.

11.35 Vilhunen yritti sanojensa mukaan pelata aikaa, että Ünsal ei pääsisi heti hengestään, kun tieto murhasuunnitelmasta tuli hänen tietoonsa Anderssonilta. Hänen piti viivyttää henkirikosta, jotta ehtisi hankkia lisätietoja suunnitelmasta ja kertoa ne Aarniolle. 

Hän väitti keksineensä ikäänkuin tekosyyn Anderssonille ja vetosi, että yhteiset bisnekset menevät pieleen, jos palkkamurha tulisi sotkemaan kuvioita. 

Vilhunen kertoo myös, että Ranisen puheet lapsuudenystävä-Ünsalista alkoivat sävyttyä negatiivisiksi samoina aikoina. 

11.26 Aarnio oli Vilhusen mukaan hänen yhteyshenkilönsä poliisissa. Syyttäjä tahtoo tietää lisää Aarnion toiminnasta tietojen vastaanottajana.

- Kyllä hän aina kaikkea kirjoitteli ja ylös ja piti silmällä, Vilhunen sanoo.

Aarnio oli ainoa poliisi, jolle hän oli sanojensa mukaan kertonut Vuosaaren palkkamurha-aikeista.

11.24 Syyttäjän mukaan Aarnion ja Vilhusen suhde on muuttunut tietolähdetoiminnan sijaan rikolliseksi toiminnaksi vuosien saatossa.

11.23 Nyt on syyttäjän vastakuulustelun vuoro. Vilhuselta kysytään, miksi hän jatkoi tietolähdetoimintaa vapautumisensa jälkeen, vaikka vankilaelämä ja sovitut edut olivat jo jääneet taa.

- Koin olevani velkaa saamastani avusta, Vilhunen sanoo.

10.58 Nyt oikeudessa pidetään 20 minuutin tauko. Vilhusen kuuleminen on päättynyt.

10.49 Vilhusen asianajaja Markku Fredman kyselee edelleen Vilhuselta, millaista tietolähdetoiminta oli 2000-luvun alkuvuosina.

Todettakoon tähän väliin, että Vilhunen on itse halunnut palkkamurhaoikeudenkäynneistä mahdollisimman julkisia omalta osaltaan. Koska hän on jo aikanaan paljastunut poliisin tietolähteeksi, hänellä ei niin sanotusti ole mitään menetettävää.

Rikollismaailmassa vasikaksi ryhtyminen tulkitaan pahimmanlaatuiseksi petturuudeksi. Vilhunen on vapaa tuomaan poliisitoiminnan epäkohtia julkisuuteen, koska totuus hänen omasta tietolähdetoiminnastaan on jo selvillä.

Jari Aarnio kuuntelee entisen rikollispomon puheita kyyryssä muistiinpanoja tehden. Hänen versionsa tapahtumista ja murhatietojen vastaanottamisesta kuullaan myöhemmin päivällä.

10.41 Nyt Vilhusta tentataan siitä, oliko hänellä jotakin yhteisiä hankkeita murhaan syyllistyneiden miesten kanssa. Vilhunen myöntää: 

- Velanperintää ja kaikennäköstä. Paljon oli velanperintää siihen aikaan. Rakennusliikkeiden velkoja iso nippu. Hommia oli vaikka miten paljon, Vilhunen kertoo.

Nämä puheet koskevat siis syksyä 2003, jolloin palkkamurhakin tapahtui.

10.33 Aarnio oli pyytänyt lisätietoja murhasta, ja Vilhunen antoi niitä illan mittaan lisää. Andersson oli puhunut kuristamisesta.

- Hän antoi ymmärtää, että hän on se kuristaja. 

Myöhemmin Aarnio oli kertonut, ettei poliisi saanut Anderssonin asuntoa mikitettyä. Tarkoituksena oli saada tietää, mihin ruumis on hävitetty, koska Andersson jatkoi henkirikoksella rehvastelua.

Aarnio oli ehdottanut, että Vilhunen pitäisi rikolliskavereilleen saunaillan hotelli Hesperiassa ja illanviettotilat laitettaisiin kuunteluun. Tarkoitus oli saada kuuntelutietoja tätä kautta.

- Mä sanoin, että mikit kiertää hotellihuoneen tv:n mikkien kautta, mutta Aarnio sanoi, että ei kierrä, Vilhunen sanoo.

10.29 Vilhunen kuuli murhasta Anderssonilta Sikarihuoneella, eli rikollisten suosimalla ajanviettopaikalla. Paikalla oli liivijengiläisiä ja muutakin väkeä.

- En muista millä sanoilla hän sen kertoi. Jotain, että nyt on “sekin paska hoidettu”. Heti kun pääsin siitä tilanteesta pois, käännyin ulko-ovesta oikealle, menin mäkeä ylös ja soitin Aarniolle. Miten tämä on mahdollista? Kysyin kaksi kertaa kiihdyksissäni, Vilhunen sanoo.

Hän oli olettanut, että poliisi estää murhan, josta hän oli antanut tietoja.

Ympärillä oli ollut paljon porukkaa, eikä Andersson Vilhusen mukaan salaillut murhan tekemistä, vaan enemmänkin rehvasteli.

10.21 Vilhusta tentataan nyt vanhoista televalvontatiedoista ja yhteydenpidosta Anderssoniin ja Leinoseen murha-aikeiden aikoihin.

Vilhusen mukaan hän yritti saada miehiltä tietoa murhasuunnitelmasta, jotta se voitaisiin estää. 

Kuultava vetoaa siihen, ettei hän muista kaikkien soittojen ja tapaamisten aiheita ja pääasiallisia tarkoitusperiä.

10.10 Vilhunen kertoo, miten sai tietää  Ünsalin murhan toimeksiannosta, joka tuli ruotsalaisilta. He olivat Ünsalille vihaisia kätkörahojen viennin vuoksi.

- Kysyin tarkemmin, että mikä tämä turkkilaisjuttu on. Olimme meillä pihalla. Andersson oli kertonut ottaneensa tämän homman, koska ruotsalaiset maksavat puoli milliä tämän Ünsalin tappamisesta. Hän oli jo sen luvannut hoitaa, eikä muuttanut mielipidettään, Vilhunen kertoo.

- Muistan elävästi. Hän pomppi siinä naama punaisena, että puoli milliä, puoli milliä (kruunua). Minä sanoin, että ei tässä tarvita semmoisia, on muitakin hommia. Sanoin, että joudumme kuseen muutkin. Tässä vaiheessa jo Leinonenkin oli mukana tässä, Vilhunen kertoo.

Hän huomautti Anderssonille, että euroissa kyse on noin 50 000 eurosta, eikä mistään puolesta miljoonasta. Hän pyysi Anderssonia, ettei asioita sotkettaisi tällaisella palkkamurhalla.

Vilhunen ei sanojensa mukaan koskaan ehtinyt edes tavata Ünsalia.

Leinonen ja Andersson päätyivät telekuunteluun, koska Vilhunen kertoi miesten murha-aikeista Aarniolle.

(Tässä viimeisessä kohdassa oli aiemmin kirjoitusvirhe, jonka mukaan "Andersson kertoi murhasta Aarniolle").

10.05 Nyt puhutaan lokakuusta 2003, kun Volkan Ünsal tuli visiitille Suomeen. VIlhunen oli kuullut Anderssonilta, että "ruotsalaiset tappajat tulevat Suomeen pohjoisen kautta hoitelemaan jonkun turkkilaisen". 

Raninen oli puhunut aiemmin Vilhuselle positiiviseen sävyyn Ünsalista, joka oli Ranisen lapsuudenystävä Turkista. Vilhunen osasi yhdistää Anderssonin kertomuksen Ranisen kuvailemaan henkilöön.

Oli puhetta myös Arlandan arvokuljetusryöstöstä, josta  Ünsalin epäiltiin vieneen kätkörahoja.

- Kerroin näistä heti Aarniolle, Vilhunen sanoo.

10.00 Nyt Vilhunen muistelee vapautumisen jälkeisiä aikoja ja suhdettaan tuttuihin rikollismiehiin, jotka sittemmin murhasivat Ûnsalin (Leinonen, Raninen, Andersson).

Janne Raninen alkoi seurustelemaan rikollisvaikuttaja Raimo Anderssonin sukulaistytön kanssa. Andersson oli ylpeä asiasta.

Rikollisporukan välillä oli siis tiiviitä keskinäisiä kytköksiä.

9.48 2000-luvun alussa Vilhunen pääsi ehdonalaiseen. Tuli avioero. Perheen asunto myytiin. Aarnio avusti asunnon hankinnassa. Hän kävi Aarnion kehotuksesta katsomassa kalliolaista yksiötä, joka ei miellyttänyt mitenkään.

- Minua ei kiinnostanut se yhtään. Aarniokin sanoi, etten tuolla nää sinua aamupuuroa keittelemässä.

Näin Vilhunen päätyi muuttamaan Vuosaareen asuntoon, jossa asui tuohon aikaan Aarnio-vyyhdissä Saara-nimellä tunnettu nainen. 

Saaraa pelotti asua Vuosaaressa, hän halusi sieltä pois. Vilhunen muutti tilalle. Aarnio ei Vilhusen mukaan vaikuttanut tähän asuntoratkaisuun mitenkään. Vilhunen asui Kallvikintiellä useita kuukausia.

Myöhemmin Ûnsal murhattiin samassa asunnossa.

9.44 Vilhunen nimeää noin puolenkymmentä poliisia KRP:stä ja Helsingin huumepoliisista, jotka tiesivät hänen tietolähdetoiminnastaan.

Seuraavaksi kysytään, miten Vilhunen on tutustunut Janne Raniseen, joka on yksi Ûnsalin murhaajista. Miehet tutustuivat Jokelan vankilassa.

Vilhunen raportoi Jokelan vankilakavereista myös Aarniolle. 

9.39 Vilhusen mukaan hänellä oli jatkuvasti niin sanotusti ohjattua tiedonhankinta. Välillä hän sai poliisilta palautetta siitä, mitä tiedoilla oli tehty. Vilhunen pystyi myös uutisista päättelemään, että poliisi oli toiminut hänen tietojensa pohjalta.

9.36 Vankilan apulaispäällikkö auttoi Vilhusta yhteydenpidossa poliisin kanssa sovituin tavoin. Kiireellisissä asioissa sai soittaa kännykällä poliisille. 

Kun Vilhunen vapautui vankilasta, hän piti yhteyttä poliisiin puhelimella, joka hänelle oli tietolähdetoimintaa varten annettu.

- Ainakin pari kertaa viikossa nähtiin, Vilhunen kertoo.

Tapaamisia oli muun muassa Nurmijärvellä ja Myyrmäessä. Aarniota kiinnosti Remu Aaltosen veljen murha, joka ei ollut vielä selvinnyt. Murhaaja oli Lauri Johansson. 

9.30 Nyt muistellaan toista tapaamista Aarnion kanssa tietolähteeksi ryhtymisen jälkeen. Kaksi luottovartijaa vei Vilhusen Aarnion luokse juttelemaan. Neuvonpito tapahtui Aarnion vanhassa punaisessa Volvossa. 

- Oli kaikennäköisiä keskusteluja. Tieto häntä kiinnosti kaikista eniten, Vilhunen sanoo.

Vilhunen kertoo M.O.R.E -rikollisjärjestöön liittymisestään. Samassa porukassa vaikutti muun muassa kolmoismurhaaja Lauri Johansson.

- Olisin varmaan päässyt johonkin moottoripyöräkerhoon, saanut heti liivit. Mutta ei minulla ollut moottoripyörätaustaa, Vilhunen sanoo.

Keskustelussa kontekstoidaan Vilhusen asemaa ammattirikollisten maailmassa 90-luvulla ja sitä, minkäluonteista sittemmin tapahtunut tietolähdetoiminta oli.

9.17 Oikeuskäsittelyn aluksi käydään läpi sitä, miten Vilhusesta tuli poliisin tietolähde. Vilhunen kertoo ottaneensa Helsingin huumepoliisiin yhteyttä, kun hän halusi antaa tietoja poliisille.

Yksi hänen neljästä lapsestaan oli sairastunut vakavasti ja vaimolla oli rankkaa miehen ollessa vankilassa. Ammattirikollisena toiminut Vilhunen kertoo käyneensä noina aikoina kirkossa ja "pohtineensa asioita". Hän oli valmis helpottamaan elämäntilannettaan ryhtymällä poliisin tietolähteeksi vaikeuksien keskellä. Tällöin elettiin vuosituhannen vaihteen aikaan.

Hänet vietiin Sukevan vankilasta Pasilaan, jossa vastassa oli Aarnio. Vilhusen mukaan Aarniolla ja hänellä ei ollut erityisen hyvät välit, eikä hän sanojensa mukaan hakeutunut juuri Aarnion pakeille puhumaan. 

Vilhunen sai siirron Jokelan vankilaan. Se helpotti hänen perhearkeaan. Myös lomat alkoivat pyöriä eri tavalla. Hänen tuomionsa lyheni noin puolella vuodella. 

- Se oli hirveän iso apu, Vilhunen sanoo. 

Hänen asianajajansa Markku Fredman käy läpi etuja, joita Vilhunen sai niin sanotusti vasikaksi ryhtymisestä. Vilhunen kommentoi ja muistelee asioiden kulkua.

9.13 Henkilötodistelujen kuuleminen alkaa Keijo Vilhusesta. Aarniota kuullaan myöhemmin päivällä. Kumpikin syytetyistä saapui oikeussaliin äskettäin varsin rauhallisen oloisina.

Asianajaja kysyy Vilhuselta, miten hyvin hän voi muistaa yli 15 vuoden takaisin tapahtumia. Ei hyvin, hän kertoo. Muistiinpanoja tai päiväkirjamerkintöjä ei ole. 

- Olen varmaan yrittänyt unohtaa asiaa. 

9.03 Tervetuloa seurantaan. Istunnon alku on jonkin verran myöhässä, eikä median edustajia ole vielä päästetty saliin. Käsittelyn pitäisi alkaa näillä minuuteilla.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja