Sydänpysähdykset ovat herättäneet huolta viimeaikaisten uutisten jälkeen. Kardiologian professori kertoo, ketkä ovat todellisessa riskissä ja mitä oireita ei pidä koskaan sivuuttaa.
Uutisotsikoihin on noussut viime aikoina pelottavan kuuloinen termi: sydänpysähdys.
Keskiviikkona kerrottiin, että Ylen vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen oli kuollut sydänpysähdyksen seurauksena. Hän oli 49 vuotias.
Pokkisen sydän pysähtyi juoksulenkillä Lissabonissa Portugalissa kesäkuun alussa. Hän toipui hyvää vauhtia, mutta hänen sydämensä pysähtyi äkillisesti sairaalassa uudelleen.
Nuorten ja nuorehkojen ihmisten sairauskohtaukset ja kuolemat ovat olleet uutisissa myös esimerkiksi Helsingin maratonilla tapahtuneen kuolemantapauksen myötä.
Lue myös: Panu Pokkisen vaimolta riipaiseva päivitys: "Apu tuli liian hitaasti"
Nuorten sydänpysähdykset ovat harvinaisia
Oulun yliopiston kardiologian professori ja Oulun yliopistollinen sairaalan ylilääkäri Juhani Junttila kertoo, että Suomessa tapahtuu sydänperäisiä äkkikuolemia vuositasolla noin 5 000–7 000.
Hänen mukaansa varsinkin nuorten ikäluokassa se on kuolinsyynä hyvin harvinainen.
– Suurin osa sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu iäkkäimmille henkilöille. Kaikista kuolemista Suomessa sydänperäisiä äkkikuolemia on noin kymmenen prosenttia, Junttila selvitti MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Nuorehkojen ihmisten sydänperäiset äkkikuolemat eivät ole myöskään lisääntynyt, päinvastoin.
– Kun vuosikymmeniä mennään taaksepäin, koko ajan ovat nuorten sydänpysäykset kaikissa Pohjoismaissa vähentyneet ja äkkikuolemaan liittyvä keski ikä on kasvanut.
