Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, joka olisi hyvä tunnistaa ajoissa. Pahimmillaan seurauksena voi olla aivoinfarkti.
Eteisvärinä eli flimmeri on yleinen sydänvaiva.
Noin 230 000 suomalaisella arvioidaan olevan diagnosoitu sydämen eteisvärinä, kertoo Käypä Hoito, ja Terveyskirjaston mukaan jopa 20 prosenttia yli 75-vuotiaista sairastaa eteisvärinää.
Yllä olevalla videolla Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala selittää, mistä eteisvärinä johtuu.
"Saattaa aiheuttaa aika rajuja oireita"
Eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä, joten sen tunnistaminen ajoissa on tärkeää. Terveyskirjaston mukaan oireisiin lukeutuvat muun muassa sydämen epäsäännöllinen syke, suorituskyvyn heikkeneminen, väsymys, ahdistava olo ja huimaus.
– Isolla osalla potilaista eteisvärinä saattaa aiheuttaa aika rajuja oireita, Hekkala kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Lue myös: Sydänperäisen äkkikuoleman riski kasvaa tämän diagnoosin myötä – "Voi toimia varhaisena varoitusmerkkinä"
– Varsinkin, jos ei ole vielä tiedossa, mistä tässä on kysymys, niin olisi erittäin tärkeää saada ensinnäkin se diagnoosi.
Epäilyttävistä oireista tulee lähteä päivystykseen, jossa otetaan sydänfilmi ja saadaan diagnoosi. Näin voidaan aloittaa asianmukainen hoito.
Jos potilaalla on jo diagnoosi, häntä ohjeistetaan yksilöllisesti, milloin tarvitsee lähteä päivstykseen tai milloin voi odottaa kotona, Hekkala kertoo.
– Varsinkin, jos on lääkitys, niin yleensä voi kotona odottaa, menisikö se itsestään ohi.
Lue myös: Eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä – "Kuolleisuus edelleen liian suurta"
Miten itse voi havaita eteisvärinän?
Hekkala kuitenkin muistuttaa, että iso osa potilaista voi myös olla täysin oireettomia, ja eteisvärinä saatetaan huomata jonkin muun tutkimuksen yhteydessä. Varsinkin riskiryhmäläisten, eritoten ikääntyvien, kannattaisikin itse olla tarkkana.
– Minimissään tällainen pulssin tunnustelu on se, mitä me Sydänliitossakin neuvotaan, eli kahdella sormella ranteesta, että pystyy edes hahmottamaan, onko syke tasainen tai epätasainen, Hekkala neuvoo.
Toinen tärkeä seikka, jonka itse voi tehdä on verenpaineen mittaus.
– Verenpainemittarithan antavat myös pulssin. Jos havaitsee, että pulssi yhtäkkiä onkin muuttunut aivan totaalisesti aiemmasta, eli normaalisti on ollut vaikka 60 ja sitten onkin 90 tai 100, niin siinä pitäisi hälytyskellojen soida, että nyt on tapahtunut jotain, vaikkei tunnekaan rytmihäiriötä sinänsä, Hekkala varoittaa.
Mistä eteisvärinä johtuu? Mitkä tekijät iän lisäksi lisäävät eteisvärinän riski? Mitä kardiologi kutsuu "sydänmyrkyksi"? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta. Haastattelussa myös kokemusasiantuntija Marja-Liisa Mustonen, joka kertoo, miten eteisvärinä oireili ensimmäisellä kerralla.