Koronapandemia on tehnyt tieteestä ja tutkimustyöstä kiinnostavampaa kuin kenties koskaan aiemmin. Huonolaatuiset tutkimukset uusista koronalöydöksistä voivat kuitenkin nakertaa ihmisten luottamusta tiedeyhteisöön.
Loppuvuonna 2019 Kiinassa alkoi levitä mysteerivirus, joka sai lopulta nimen SARS-CoV-2 – tutummin koronavirus. Virus ei jäänyt Kiinaan vaan levisi ympäri maapalloa. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020.
Samalla kun uusi, jopa hengenvaarallisia infektioita aiheuttava virus sairastutti ihmisiä, alkoivat elää villit terveysväitteet. Verkossa alkoi kiertää muun muassa viesti, jossa jaettiin ”kiinalaisten lääkärien neuvoja” – ilman varmuutta väitteiden alkuperästä. Koronaviruksen muun muassa väitettiin kuolevan jo 26–27 asteessa, minkä vuoksi ihmisiä neuvottiin juomaan kuumaa vettä tai menemään saunaan.
Myöhemmin nämä väitteet torpattiin. Tilalle tuli epäilys, että esimerkiksi C-vitamiinilla voisi parantaa koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin. Nyt tuosta ”ihmelääkkeestä” ei enää olla kuultu, kuten ei myöskään suuria odotuksia aikaan saaneista monesta muustakaan hoidosta.
Klorokiinista toivottiin parantavaa lääkettä vaikeisiin koronatapauksiin, ja Yhdysvaltain presidentti kertoi käyttävänsä sitä koronatartunnan ehkäisyyn. Lopputuloksena lukuisista virheellisistä väitteistä jotkut .