Tutkimus: Koronapandemia ikäännytti aivoja – miehillä vaikutus suurempi
9:21Mielikuvia ja tositarinoita ikääntymisestä – pelätäänkö vanhuutta turhaan?
Julkaistu 30.07.2025 12:35
Wenla Wallin
Koronapandemia vaikutti aivojemme ikääntymisnopeuteen, mutta vaikutukset eivät välttämättä ole peruuttamattomia, brittitutkimuksesta selviää.
Aivojemme ikääntyminen nopeutui koronapandemian aikana, vaikka tautiin ei olisi sairastunut, käy ilmi uudesta tutkimuksesta.
Ryhmä brittitutkijoita tutki laajaa aivokuvatietokantaa, josta huomattiin ihmisten aivojen näyttäneen merkkejä ikääntymisestä pandemiavuosien 2021 ja 2022 aikana. Tutkimus julkaistiin Nature Communications -mediassa.
"Aivojen terveyttä eivät määritä pelkästään sairaudet"
Koronavirukseen sairastuneilla havaittiin myös tiettyjen kognitiivisten kykyjen, kuten prosessointinopeuden ja henkisen joustavuuden, heikkenemistä.
Tutkimuksessa mukana ollut neurokuvantamistutkija Ali-Reza Mohammadi-Nejad Nottinghamin yliopistosta sanoo aivojen ikääntymisefektin olleen suurempi miehillä ja heikompiosaisista lähtökohdista tulevilla.
– Tämä korostaa sitä, että aivojen terveyttä eivät määritä pelkästään sairaudet, vaan myös laajalti omat kokemuksemme, Mohammadi-Nejad sanoi NBC Newsin artikkelissa.
Kokonaisuudessaan tutkijat havaitsivat jopa puolen vuoden kiihtymisen aivojen ikääntymisessä kronologiseen ikääntymiseen verrattuna pandemian aikana. Ero miesten ja naisten välillä oli keskimäärin 2,5 kuukautta.
– Emme vielä tiedä syitä tämän taustalla, mutta tämä yhdistyy olemassa oleviin tutkimuksiin, joissa on todettu miesten kokevan suurempia vaikutuksia tietynlaisesta stressistä ja terveyshaasteista, Mohammadi-Nejad sanoo.
Aivomme pienenevät, kun ikäännymme. Kun aivojemme harmaa aine kutistuu ennenaikaisesti, voi siitä seurata muistinmenetystä ja harkintakyvyn heikkenemistä. Pandemiatutkimus ei kuitenkaan osoita, kehittyykö rakenteellisia muutoksia potevilla ihmisillä lopulta kognitiivisia häiriöitä, sillä tutkimus keskittyi nimenomaan pandemian vaikutuksiin.
– Mutta on todennäköistä, että kumulatiivinen pandemiakokemus, sisältäen psykologista stressiä, sosiaalista eristäytymistä, vähentynyttä aktiivisuutta ja muutoksia päivittäisessä elämässä, on vaikuttanut havaittuihin muutoksiin aivoissa, Mohammad-Nejad sanoo.
– Siinä mielessä pandemia itsessään näyttää jättäneen jäljen aivoihimme, vaikka tautiin ei olisi sairastunut, hän lisää.
Ympäristötekijöillä on vaikutusta aivojen terveyteen
Aikaisemmassa tutkimuksessa selvitettiin pandemian vaikutuksia teini-ikäisten aivoihin. Vuonna 2024 julkaistussa Washingtonin yliopiston tutkimuksessa havaittiin poikien aivojen ikääntyneen pandemian aikana noin 1,4 vuotta, ja tytöillä luku oli 4,2 vuotta.
Uudessa tutkimuksessa Mohammad-Nejadi tiimeineen hyödynsi brittiläistä biopankkidataa, joka kattaa 500 000 vapaaehtoisen terveystiedot.
Tutkimusryhmä kehitti perusterveiden henkilöiden ennen pandemiaa annetun datan pohjalta normaalin ikääntymisen mallin, johon pandemian aikana kerättyä dataa verrattiin.
Tutkimusryhmä vertaili koehenkilöryhmien dataa, ja pystyi siten määrittelemään pandemian vaikutuksia aivoihimme.
Olemassa olevissa tutkimuksissa on selvitetty ympäristötekijöiden vaikutuksia aivojen ikääntymiseen. Eräässä Etelämantereella toteutetussa tutkimuksessa havaittiin eristyksissä elämisen kutistavan aivoja.
Ikäääntymisen merkit eivät välttämättä ole lopullisia
Neuropsykologian professori Adam Brickman Columbian yliopistosta sanoo NBC Newsin artikkelissa tutkimuksen olevan vakuuttava näkökulma, mutta silti pelkkä hypoteesi.
Tutkimus ei kerro sitä, ovatko aivoissa nähdyt ikääntymisen merkit pitkäkestoisia, hän sanoo.
Jos vaikutukset aivoihin ovat merkittäviä, Brickman suosittelee vastaamaan muutoksiin tekemällä asioita, jotka ovat hyväksi aivoille. Tiedämme esimerkiksi liikunnan, unen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja normaalin verenpaineen tekevän aivoille hyvää, Brickman sanoo.
