Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta. Tämä pätee myös terveysväittämiin.
Terveellistä ja monipuolista ruokaa, säännöllistä liikuntaa, riittävää unta sekä päihteiden ja tupakan välttelyä. Kuulostaako tylsältä ja vaikealta ohjenuoralta terveeseen elämään?
Ei hätää – netistä nimittäin löytyy jos jonkinmoista terveysväittämää, joissa yksittäisten tuotteiden tai tekojen kerrotaan ylläpitävän terveyttä ja ehkäisevän sairauksia. Väitteitä tukemaan on kaivettu ehtaa tutkimustietoa, joten miksi edes vaivautua epäilemään sitä.
Kannattaisi kuitenkin. Helppo ratkaisu monimutkaiseen kysymykseen voi tuntua houkuttelevalta, mutta omaa loogista päättelykykyä saa käyttää ja raflaavia terveysväittämiä haastaa.
– Jos asia vaikuttaa liian hyvältä, yleensä se ei vaan valitettavasti pidä paikkaansa, muistuttaa lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti.
Hän käsittelee kirjassaan Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa (Minerva), miten erottaa tutkittu terveystieto huuhaasta.
Ihminen ei ole hiiri eikä petrimalja
Ensinnäkin on hyvä muistaa, etteivät kaikki tutkimukset ole saman arvoisia. Maailmassa tehdään paljon erilaisia tutkimuksia esimerkiksi luontaistuotteista ja niiden terveysvaikutuksista, mutta ne eivät välttämättä täytä laadukkaan tutkimuksen kriteereitä.
Luotettavin on suurella osallistujamäärällä tehty kaksoissokkotutkimus, jossa tutkijat sen enempää kuin tutkittavatkaan eivät tiedä, kuka saa mahdollisesti vaikuttavaa hoitoa ja kuka lumehoitoa. Näin vältetään ihmisten omien uskomusten vaikutus tuloksiin. Ensimmäisen tutkimuksen jälkeen pitäisi vielä malttaa odottaa, että asetelma toistetaan, jotta satunnaisten tekijöiden vaikutus kyetään minimoimaan.
Osa mullistavista terveysväittämistä perustuu suoraan eläinkokeista tai laboratoriotutkimuksista tehtyihin tulkintoihin, joita pelkästään ei voi pitää luotettavina. Ihminen ei ole sen enempää hiiri kuin petrimaljakaan.
– Vaikka eläinkokeet ovat todella tärkeitä perustutkimuksen työkaluja ja niillä saadaan paljon hyödyllistä tietoa, niin kaikki tällaiset terveysvaikutukset tulee lopulta kuitenkin todeta myös ihmisillä, Knuuti sanoo.
Esimerkiksi kurkuman sisältämän kurkumiinin ja antioksidanttien väitetään tutkimuksiin vedoten torjuvan kehon matala-asteista tulehdusta ja ehkäisevän sydänkohtauksia ja syöpää. Väitteet kuitenkin perustuvat pääosin vain laboratorio- ja eläintutkimuksiin. Normaalimuodossaan kurkumiini ei imeydy ihmiselimistössä juuri lainkaan ja vaikka imeytyisikin, tuhoaa maksa sen nopeasti. Kurkumiini antaa omituisia ja virheellisiä mittaustuloksia kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Terveyshuuhaan vakavimmat haitat ovat epäsuoria
Heppoisilla terveysväittämillä ratsastavien tuotteiden käyttämisessä haittana on useimmiten taloudellinen menetys. Esimerkiksi ravintolisien ympärillä pyörii miljardibisnes. Jos jo pieni prosentti maailman ihmisistä nielee virheellisen informaation, on kyseessä valtava määrä ihmisiä ja heidän kukkaroidensa sisältö. Kun tuhat ihmistä osallistuu 100 euroa maksavalle kurssille, kertyy siitä jo 100 000 euron palkka.
– Vaikka tämä tuntuisi Suomen mittakaavassa pikkubisnekseltä, se vastaa globaalisti kolmannesta Big Pharman (lääketeollisuuden) maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta, Knuuti kertoo.
Vakavimmat terveyshuuhaan vaikutukset ovat epäsuorempia kuin rahan haaskaaminen.
– Varsinaiset haitat syntyvät siinä, että esimerkiksi kuvitellaan jonkin tuotteen vaikuttavan sairauteen ja vaikuttava hoito viivästyy tai jää saamatta, Knuuti sanoo.
Vaikuttavan hoidon lykkääminen tai keskeyttäminen on merkittävä riski, jos kyseessä on vakava sairaus, kuten syöpä tai sydän- ja verisuonisairaus. Tällöin pienikin viive voi olla kohtalokas.
Rokotevastaisuus sen sijaan vaarantaa muidenkin kuin rokotteen jättämättä ottavan henkilön tartuntataudille, kun laumasuoja horjuu ja riski tartuntatauteihin kasvaa. Knuuti luonnehtii rokotevastaisuutta uskonnon kaltaiseksi vahvaksi vakaumukseksi, jossa keskitytään haittoihin, joista osaa ei ole oikeasti olemassa ja samalla unohdetaan hyödyt.
Viimeksi vielä vuonna 2019 julkaistu laaja tanskalaistutkimus mursi rokotevastaisten keskuudessa edelleen sitkeästi leviävän väitteen, jonka mukaan MPR-rokote aiheuttaa autismia. Rokote ei vaikuttanut diagnoosin saamisen todennäköisyyteen.
– Rokotevastaisuus ei ole sama asia kuin rokotekriittisyys. Periaatteessa jokainen terveydenhuollon ammattilainen on rokotuskriittinen, sillä kriittisyys tarkoittaa kriittistä suhtautumista, hyötyjen ja haittojen arvioimista ja kokonaistilanteen miettimistä, Knuuti toteaa.
Lumevaikutus ei poista elimistöstä syöpää tai valtimoista plakkeja
Terveyshumpuukia levitetään paitsi kaupallisista myös henkilökohtaisista syistä. Ihminen, joka itse on vakuuttunut esimerkiksi ravintolisästä saaduista hyödyistä, vetoaa omiin kokemuksiinsa, vaikka kyseessä olisi puhdas plasebovaikutus.
Plasebovaikutuksella tarkoitetaan vaikutuksia, jotka saadaan hoidolla, jolla ei pitäisi olla mitään vaikutusta kohteeseensa. Plasebo- eli lumevaikutus on todellinen ilmiö, josta voi olla apua esimerkiksi kipujen hoidossa. Lumelääke ei kuitenkaan poista syöpäkasvainta elimistöstä, plakkeja valtimoista tai tartuntatauteja maailmasta.
Elintapasairauksien ensisijainen hoito on aina lääkkeetön. Esimerkiksi alkava tyypin 2 diabetes voidaan palauttaa remissioon elämäntapamuutoksilla ja jotkut mielen sairaudet kyetään hoitamaan mallikkaasti terapialla. Ongelmaksi näissä tapauksissa muodostuvat terveydenhuollon puutteelliset resurssit. Suomessa on arviolta noin 450 000 kakkostyypin diabeetikkoa ja noin 300 000 vakavaa masennusta sairastavaa ihmistä. Miten tarjota heille jokaiselle yksilöllistä elämäntapaohjausta tai psykoterapiaa?
Lääkkeitä ei pidä muutenkaan käyttää ylen määrin, mistä osoituksena on esimerkiksi antibioottiresistenssi. Liiallinen antibioottien käyttö terveydenhuollossa ja lihateollisuudessa on johtanut siihen, että infektioita aiheuttavat bakteerit ovat tulleet lääkkeille vastustuskykyisiksi.
Tunnista terveyshuuhaa STIGMA-säännön avulla
Miten sitten tunnistaa terveyshuuhaa? Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä tuttu aiemmin mainittu sääntö: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta.
Tämän lisäksi Knuuti suosittelee tarkastelemaan terveysväitettä STIGMA-säännön avulla. Seuraavat merkit kielievät väitteen epäluotettavuudesta:
S – salaliittoväite. Menevätkö mielikuvitus ja todellisuus sekaisin?
T – tutkimukset. Onko väitteen taustalla tutkimuksia?
I – ihme. Väitetäänkö tuloksien olevan ihmeellisiä tai mullistavia?
G – guru. Korealta kalskahtava guru on tyypillinen huuhaan tunnusmerkki.
M – myynti. Voiko väitteen esittäjä saada siitä taloudellista hyötyä?
A – asiantuntemus. Onko väitteen esittäjällä todellista asiantuntemusta aiheesta?
Älykkyys ei suojaa outojen terveysväittämien esittämiseltä. Älykäs ihminen ikään kuin kykenee luomaan itselleen uskottavan kuplan ja perustelemaan itselleen fiksusti erikoisia väitteitä. He eivät välttämättä ole klassisia huijareita siinä mielessä, että he itse uskovat asiaansa.
Kriittisyyttä kuitenkin kannattaisi soveltaa muihinkin kuin virallisiin tahoihin.