Viiden lapsen isä Jani on yrittänyt itsemurhaa kolmesti

Pienen punaisen omakotitalon pihalla seisoo monta ensilumen peittämää autoa. Sisällä talossa on remontti kesken.

Jani Bildo istahtaa haastattelua varten siivoamansa olohuoneen sohvalle. Haastattelu jännittää, mutta Bildo haluaa puhua, sillä asia on tärkeä.

– Kyllä näistä on tärkeä puhua ja antaa mahdollisimman laajasti tietoa niille, jotka eivät sairasta masennusta,  mutta myös niille, jotka sairastavat ja yrittävät puida yksin näitä asioita.

Bildo on viiden lapsen isä. Vain yksi, jo täysi-ikäinen lapsi asuu Bildon kanssa. Nuoremmista lapsista muistuttavat keittiön pöydän ääressä sijaitseva syöttötuoli ja olohuoneen nurkassa oleva vaippapaketti.

Lapset ovat yksi ainoista asioista, mikä auttaa häntä jaksamaan eteenpäin.

Jani Bildon haastattelu on osa Masennusmyytit -minisarjaa. Katso kaksi ensimmäistä jaksoa nyt MTV Katsomosta.

Teini-iän peittely pahensi masennusoireita

Bildo taistelee itsetuhoisia ajatuksia vastaan joka viikko. 

Hän muistelee mielenterveysongelmiensa ilmenneen ensimmäistä kertaa jo teini-iässä. Tuolloin Bildo pyrki peittämään oireet, mutta salailu pahensi niitä.

– Ne alkoivat 15–16-kesäisenä. Yritin piilotella niitä, mutta olen tiennyt koko ajan, että silloin ne ovat alkaneet.

Bildon mukaan mielenterveysongelmat vaikuttivat koulumenestykseen ja hän on täydentänyt opiskeluitaan sen takia aikuisiällä. Myös parisuhteita on kaatunut mielenterveysongelmien takia.

– Olen tullut pari kertaa jätetyksi omien ongelmien takia. Se tuntuu erittäin pahalta, kun en loppupeleissä omalle pääkopalle voi mitään, hän harmittelee.

Lue myös: Tutkimus varoittaa: Alle viiden tunnin yöunet lisäävät masennuksen riskiä

Bildolle on diagnosoitu masennuksen lisäksi ADHD, lukihäiriö ja paniikkihäiriö aikuisiällä. Toisina päivinä olo on täysin voimaton. 

– Alkaa miettiä, että onko tässä enää mitään järkeä. Raskaampana aikana välillä miettii, että olisiko paljon helpompi vaan luovuttaa.

Paniikkioireilun takia kauppareissut saattavat jäädä kesken ja pelko paniikkikohtauksista tekevät arjesta raskaan.

– Ei tiedä koskaan, saako tehtyä ostoksia loppuun. Välillä lähdet hyvällä mielellä kauppaan ja sitten alkaa yhtäkkiä ahdistaa ja alkaa paniikkikohtaus iskeä päälle.

Tuolloin Bildo kertoo miettivänsä, että miksi hän ei vaan voi olla normaali.

Kaikki alkoi työuupumuksesta

Timpurin töitä tekevä Bildo on joutunut muuttamaan paikkakunnalta toiselle töiden perässä. Työelämän epävarmuus on syventänyt oireilua. Myös työstä johtuvat vakavat selkäkivut aiheuttavat huolta tulevasta. 

– Jos hommat loppuvat, sen huomaa muutaman päivän päästä. Rytmit alkavat mennä sekaisin ja hirveä stressi nousee, että miten selviää ja pärjää, Bildo kuvailee.

Bildo on yrittänyt itsemurhaa kolmesti, viimeisimmän kerran viisi vuotta sitten. Tuolloin työuupumus ja epäonnistunut keskusteluapu sai hänessä aikaan lumipalloefektin. 

Lue myös: Masennus on yleisin työkyvyttömyyden syy Suomessa, silti vain pieni osa on saanut sairauteen tarvittavaa hoitoa

Bildo koki, että aiemmassa työpaikassa mielenterveysongelmiin suhtauduttiin negatiivisesti.

– Kun masennus tuli ilmi, huomasin että alettiin karttamaan. Työkaverit vähän katselivat pitkään, että no mikähän tuollakin taas on. 

Lopulta Bildo joutui jäämään sairauslomalle työuupumuksen ja työssä kohtaamiensa asenteiden takia. Mukaan tulivat myös harha-aistimukset. 

– Silloin kuntoni romahti ihan täysin. Tilanne meni niin pahaksi, että en enää löytänyt pakokeinoa, Bildo muistelee.

Viimeinen pisara oli epäonnistunut keskusteluapu.

Kunnan terveydenhuollon kautta tarjottu terapeutti oli Bildon vanha koulukaveri.

– Terapeutti oli liian tuttu. En ollut kykenevä siellä puhumaan. Yritin saada vaihtoa aikaiseksi, mutta ei ollut kuulemma työntekijöitä, jotka olisivat pystynyt minua auttamaan.

– Ne terapiakäynnit loppui siihen.

Juttu jatkuu videon alla.

Työkaveri ennätti apuun

Bildo yritti tappaa itsensä ottamalla lääkkeitä ja alkoholia yhtä aikaa. Lähellä asunut työkaveri ehti pelastamaan tilanteen. 

– Hän oli repinyt minut sisälle ja soittanut ambulanssin ja todennut, että tämä muuten kuolee käsiin.

Bildo heräsi vasta sairaalassa. Päällimmäinen tunne oli katumus.

– Mietin, että mitä oikein olen yrittänyt tehdä. Tuli myös helpottunut olo, että tämä jäi tähän, Bildo muistelee.

Sairaalaan päätynyt itsemurhayritys oli Bildon elämässä käännekohta. Vaikka itsetuhoiset ajatukset ovat edelleen läsnä elämässä, hän on oppinut etsimään vaihtoehtoisen poispääsyn tilanteesta.

– Aina kun tulee semmonen fiilis, että tekis jotain itselleen, niin miettii, mikä morkkis oli silloin, kun joutui sairaalaan. En halua enää sellaista.

Lääkepurkki kouraan ja kotiin

Bildo kokee, ettei ole saanut tarvitsemaansa hoitoa edes viimeisimmän itsemurhayrityksen jälkeen. Lyhyen hoitojakson jälkeen hänet lähetettiin kotiin lääkereseptin kera.

– Sain todella vahvat lääkkeet ja kuljin ihan zombina. Nukuin iltakymmenestä iltapäiväneljään.

Bildo kertoi lääkärille, että lääkkeistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä huolimatta lääkitystä ei vaihdettu, eikä muuta hoitoa tarjottu.

Hän arvostelee kovin sanoin sitä, miten Suomessa hoidetaan mielenterveysongelmia. Avunsaanti on liian vaikeaa ja hidasta.

– Valitettavasti tämä yhteiskuntamme haluaa hoitaa niin mielellään lääkkeellä meidän kaikki sairaudet.

– Toki ymmärrän, jos ei ole rahaa tai työntekijöitä. Mutta, kyllä mun mielestä pitäisi nipistää vähän enempi rahaa mielenterveyspalveluihin.

Vaikka lääkkeiden itsenäinen lopettaminen ei ole suositeltavaa, Bildo päätti lopettaa lääkkeet ja yritti selvitä itse. Työelämään hän palasi 1,5 kuukauden kuluttua lääkkeiden lopettamisesta.

Lisää jatkuvuutta masennuksen hoitoon

Bildo arvelee itsemurhayritysten olleen loppujen lopuksi avunpyyntöjä. Hän toivoo jatkossa saavan enemmän keskusteluapua ja jatkuvuutta masennuksen hoitoon. 

Bildo sanoo, ettei hänelle ole suositeltu missään vaiheessa hoidoksi esimerkiksi pidempää sairaalajaksoa tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.

– Olen pääsääntöisesti joutunut aina selviämään yksin ja itse.

Tilanteen hyväksyntä helpotti oireita

Tällä hetkellä Bildo kokee elävänsä parempaa jaksoa masennuksen kanssa. Sairauden hyväksyminen on auttanut jaksamaan arjessa.

– Sen kanssa on tässä vuosien aikana jollakin tavalla oppinut elämään. Hyväksyminen on ehkä pikkuisen helpottanut masennusta.

Bildo on keskustellut mielenterveyden haasteistaan lähipiirinsä kanssa, joka on auttanut akuuteissa tilanteissa.

– Onhan he ottaneet sen suhteellisen hyvin vastaan. Eihän kaikilla ole välttämättä ihan täyttä ymmärrystä, mitä minun arkeni on. Joudun paljon skarppaamaan itseäni.

Lue myös: Nuorten mielenterveys hälyttävällä tolalla – kriisipuhelimeen yli 400 000 yhteydenottoa vuodessa

Myös nykyisessä työyhteisössä suhtaudutaan hyvin Bildon tilanteeseen. Työ tuo hänelle rytmiä ja merkityksellisyyttä elämään. 

– Välillä vitsailen ja olen suupaltti, kuten normaalisti olen. Sitten on niitä päiviä, että en paljon puhu. Kyllä ne ymmärtävät sekä tykkäävät auttaa ja kysellä kuulumisia.

Lapset pitävät kiinni elämässä

Kaksi asiaa pitävät Bildon edelleen kiinni elämässä; työ ja hänen viisi lastaan. Lisäksi hänen on omien sanojensa mukaan "hemmetin kova pää".

– Lapset ovat oikeastaan se kaikkein tärkein. En halua tuottaa niille mitään pettymystä.

Bildo toivoo, että voisi olla tulevaisuudessa vielä enemmän läsnä lapsilleen.

Lue myös: Yle: Jasmin Voutilaisen ja Miki Liukkosen läheiset kertovat molempien menettäneen toivonsa avun saamisesta

Bildo toivoo vielä pääsevänsä kunnolla keskusteluavun piiriin. Aika psykiatrille on jo varattu. 

Tavoitteena on saada lisää elämäniloa ja voimia arkeen.

– Olisipa vähän pidempiä jaksoja, ettei tarvitsisi murehtia tai stressata ja vähän enempi virtaa tehdä muutakin kuin töitä.

Isänpäivää Bildo viettää lastensa kanssa. Moni lapsista on perinyt isänsä kädentaidot ja lahjaksi hän saa yleensä lasten itsetekemiä tavaroita.

– Olen saanut avaimenperiä, joita ovat koulussa askarrelleet. Olen suosinut omilla käsillä tekemistä ja yrittänyt siirtää lapsille sitä, Bildo iloitsee.

Hän aikoo viedä lahjan myös omalle isälleen.

Miten mielenterveyskriisi ratkaistaan?

Uudessa Masennusmyytit-sarjassa rikotaan masennukseen ja mielenterveyteen liittyviä uskomuksia ja olettamuksia. Ensimmäisessä jaksossa kansanedustaja Ville Merinen eli terapeutti-Ville pureutuu terveystoimittaja Nelli Hyttisen kanssa masennuksen ratkaisuihin. 

Toisessa jaksossa Pia Rautiainen kertoo, miten vauva-arjesta selviää masentuneena. Jaksossa myös psykiatrian erikoislääkäri Tove Hertzberg kertoo, vaikuttaako masennuslääkkeiden syönti sikiöön. Katso ensimmäiset jaksot  MTV Katsomosta. 

Lue kaikki Masennusmyytit-sarjan artikkelit täältä.