Masennus on yleisin työkyvyttömyyden syy Suomessa, silti vain pieni osa on saanut sairauteen tarvittavaa hoitoa

Mitä eroa on masennuksen lääkehoidolla ja psykoterapiahoidolla? 0:49
Kelan tutkijalääkäri kertoo videolla, miten masennuksen lääkehoito ja psykoterapiahoito eroavat toisistaan.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Nelli Hyttinen

    nelli.hyttinen(at)mtv.fi

    Arvioiden mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja masennus onkin yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vaikka masennuksen hoitoon on olemassa tutkitusti tehokkaita vaihtoehtoja, ei kovinkaan moni ole niitä päässyt kokeilemaan ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista. Asia käy ilmi Kelan tuoreesta tutkimuksesta.

    Kelan tutkimus selvitti, millaisia hoitomuotoja masennukseen sairastuneet työkyvyttömyyseläkkeen hakijat ovat kokeilleet ennen eläkkeelle hakeutumista vuonna 2019.

    Selvisi, että masennuksen vuoksi työeläkkeelle hakeutuneista 89 prosenttia oli ostanut masennuslääkkeitä edeltävän vuoden aikana, mutta Kelan kuntoutusta oli saanut vain 25 prosenttia.

    Kuntoutuspsykoterapiaa ja masennuslääkkeitä sairauden hoitoon oli saanut vain 12 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvista, vaikka yhdistelmähoito on tutkitusti tehokkain hoito masennukseen. 

    – Osa hakijoista on voinut saada muutoin kuin Kelan kautta rahoitettua psykoterapiaa, mutta on silti huolestuttavaa, että yhdistelmä on aineistossamme näin harvinainen, kommentoi Kelan tutkijalääkäri Tero Kujanpää tutkimustulosta tiedotteessa.

    – Tämä on yhteiskunnallisesti miljardiluokan kysymys, Kujanpää kommentoi Huomenta Suomessa.

    Katso koko keskustelu MTV Katsomosta.

    Terapeuttien määrä ei vastaa kysyntää

    Yksi syy siihen, miksi työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuneista masennukseen sairastuneista oli jäänyt ilman kuntoutuspsykoterapiaa, voi olla se, ettei psykoterapeutteja ole tarpeeksi.

    – Vuonna 2011 tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä psykoterapiaan tuli subjektiivinen oikeus. Sen jälkeen kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on viisinkertaistunut, eikä terapeuttien määrä ole pysynyt tässä kehityksessä mukana, Kujanpää sanoo. 

    – Jos suosittaisiin lyhyempiä psykoterapiajaksoja pitkien sijaan, voisi useampi saada hoitoa.

    Muita syitä tutkimuksen tulokselle voivat olla masennuksen sairastuneen taloudellinen tilanne, ongelmat hoidon jatkuvuudessa tai haluttomuus ottaa psykoterapiahoitoa vastaan.

    Lue lisää aiheesta:
    Masennus Työelämä Eläke Työ Yhteiskunta Mielenterveys Sairaudet ja taudit Terveys ja hyvinvointi Lifestyle

     

    Lue myös:
      Kirsikoita pöydällä olevan lautasen päällä ja sen ympärillä

      Uusimmat

      •