Raumalainen Vesa Ala-Hakula sai diabetesdiagnoosin noin kymmenen vuotta sitten. Hän luuli kaiken olevan kunnossa sairautensa suhteen, mutta näöntarkastus paljasti asian olevan toisin.
Vesa Ala-Hakula hakeutui pari vuotta sitten näöntarkastukseen, sillä hänen oli aika laittaa silmälasit vaihtoon.
– Silmänpohjatutkimuksessa optikko kuitenkin huomasi, että silmissäni ei ollut kaikki ihan kunnossa ja tarvittiin tarkemmat kuvat. Yllättäen tulikin esille, että diabetes oli aiheuttanut muutoksia silmiini, Vesa muistelee.
Vesa kävi OCT- eli valokerroskuvauksessa. Koska sen perusteella silmänpohjamuutokset eivät vielä osoittautuneet vakaviksi, ei Vesa jäänyt miettimään asiaa sen enempää.
Aikaa kului muutama vuosi, Vesa täytti 50 vuotta ja meni viisikymmentävuotisterveystarkastukseen.
– Lääkäri kehotti minua tutkituttamaan silmäni, koska verensokeriarvoni olivat koholla diabeteslääkityksestä huolimatta.
Lue myös: Ethän ohita näitä oireita näkökyvyssäsi? Varhainen puuttuminen pienentää riskiä vakavaan näön alenemaan
Tällä kertaa optikon ottamissa silmänpohjakuvissa näkyi astetta vakavampia muutoksia molemmissa silmissä, ja optikko ohjasi Vesan silmälääkäriin.
– Silmälääkärin tutkimuksessa kävi ilmi, että toisessa silmässäni oli pientä turvotusta ja jatkotutkimuksissa vahvistettiin, että diabetes oli vaurioittanut jo molempia silmiäni.
– Ymmärsin, että näkö voi oikeasti kärsiä todella pahasti, jos diabetes ei ole kunnossa.
Lue myös: Pissattaako jatkuvasti? Viisi mahdollista selitystä ärsyttävään vaivaan
Lääkitys käytössä, kontrollit jäivät
Vesa kertoo, että syynä siihen, miksi hänen verensokeriarvonsa olivat koholla lääkityksestä huolimatta, on se, ettei hän käynyt seuraamassa sairautensa hoidon tehoa säännöllisissä kontrolleissa.
– Söin kyllä minulle määrättyjä lääkkeitä ja uusin reseptit, mutta diabeteshoitajan kontrollikäynnit vaan sattuivat jäämään ensin pari kertaa väliin ja sitten, kun en niissä käynyt, ei kutsuja enää tullut.
Sen lisäksi, että terveystarkastuksessa kävi ilmi, että Vesan diabeteksen hoitotasapaino ei ollut kunnossa, myös verenpaine sekä kolesteroli olivat koholla.
Lue myös: Jari näkee maailman "sumean sameana" ja toivoo yhteiskunnalta ymmärrystä näkövammaisia kohtaan: "Ei ihan ymmärretä, mitä aistivamma aiheuttaa"
Diabetes on jo itsessään riskitekijä diabetiselle retinopatialle eli silmän verkkokalvosairaudelle, mutta huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes ja kohonnut verenpaine lisäävät riskiä entisestään, kertoo Duodecim.
– Silmälääkäri olikin sitten aika tiukkana minulle siitä, että tässä lähtee näkö, jos en laita näitä asioita kuntoon, Vesa kertoo.
– Sain ohjeeksi pudottaa painoa, syödä säännöllisesti ja tarkkailla sokeriarvoja sekä verenpainetta säännöllisesti.
Lue myös: Ole tarkkana kahvin juonnin ajoituksen kanssa, jos käytät näitä lääkkeitä
Näkö parani sokeriarvojen korjaantumisen myötä
Vesa kertoo, ettei enää jätä säännöllisiä diabeteksen hoitoon kuuluvia kontrollikäyntejä välistä.
Seuraavan kerran hänen silmiensä tilannetta tutkitaan vuoden kuluttua.
– Nyt kun lääkityksen avulla niin sokeri-, verenpaine- kuin kolesteroliarvoni on saatu kuntoon, olen huomannut, että olo on virkeämpi kuin aiemmin.
– Myös näkö on tuntunut tarkemmalta sokeriarvojen korjaantumisen jälkeen.
Vesa on saanut diabeteksen hoidon tueksi apua myös terveyskeskuksen tarjoamasta ilmaisesta valmennuksesta.
– Siinä pyritään parantamaan elämäntapoja positiivisella otteella. Sairaanhoitaja soittaa minulle kahden viikon välein ja tsemppaa liikunnan ja syömisen suhteen, Vesa iloitsee.
– On hyvä, että minut ohjattiin silmälääkärille ja, että silmälääkäri oli aika tiukkana. Mulle ei koskaan aiemmin ole kukaan sanonut tiukasti, että nämä terveysasiat pitää laittaa kuntoon. Se kyllä herätti.
Lue myös: Sairaalloisen lihavien synnyttäjien määrä kaksinkertaistui 15 vuodessa: Lääkärit kertovat, miten ylipainon riskejä raskauden aikana voidaan vähentää
Säännöllinen näöntarkastus suojelee diabeetikon silmiä
Koska diabeettinen retinopatia eli verkkokalvosairaus voi olla pitkään oireeton, on säännöllinen näöntutkimus ja silmänpohjakuvaus tärkeä osa diabeteksen hoitoa.
Duodecimin mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavien tulee käydä tarkastuksessa kolmen vuoden välein, jos muutoksia silmänpohjassa ei ole todettu.
Jos diabetinen retinopatia etenee, se heikentää näköä. Pienemmät silmänpohjan vuodot aiheuttavat turvotusta verkkokalvolle ja näön sumentumisen tunnetta.
Viivojen vääristyminen tai vaikeudet nähdä värejä voivat olla merkki tarkan näön alueen muutoksista verkkokalvolla, kertoo Duodecim.
Sairauden tärkein hoitomuoto on diabeteksen hoitotasapaino, mutta sairauden aiheuttamia muutoksia silmissä voidaan hoitaa laserilla, leikkauksilla tai lasiaisinjektiohoidolla.
Eri hoitojen onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että diabetes on hyvässä hoitotasapainossa.
Lue myös: Ravitsemusterapeutti on huolissaan monen häiriintyneestä ruokasuhteesta – millaista on terve suhtautuminen ruokaan?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Duodecim