Venäjän talous pyörii neuvostoliittolaiseen tyyliin, mikä todennäköisesti vain siirtää suuria ongelmia tulevaisuuteen.
Sotaan keskittyminen näkyy Venäjän tämän ja ensi vuoden budjetissa, sanoo vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankista.
– Sotamenojen taso on lähes kolminkertainen verrattuna siihen, mitä se oli ennen sotaa vuonna 2021, Simola kuvailee.
Sotimiseen käytetyt rahat ovat pois kaikesta muusta.
– Tänä vuonna ensimmäistä kertaa federaatiobudjetin puolustusmenojen osuus on suurempi kuin sosiaalimenojen. Ikinä aiemmin tällaista ei ole ollut.
Sotatalouden todelliset seuraukset iskevät Venäjän hallinnon kasvoille siis todennäköisesti viiveellä.
Kiina pitää yllä aseteknologian virtaa
Lännen pitkälti hylättyä Venäjän niin diplomaattisena kuin taloudellisena kumppanina, on se löytänyt kauppakavereita muualta. Tällaisia maita ovat muun muassa Iran, Intia ja Pohjois-Korea.
Mutta tärkein kumppani on Kiina, jonka rooli on kasvanut hyvin merkittäväksi.
– Jos katsotaan sodan kannalta keskeiseksi määriteltyä teknologiaa, niin Kiinan ja Hongkongin osuus näissä tavaroissa on pitkälle yli puolet Venäjän tuonnista, Simola sanoo.
Ylipäätään Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut – Simolan mukaan Kiinan osuus koko Venäjän tuonnista alkaa olla jo noin 40 prosenttia.
Talous pyörii Neuvostoliiton tyyliin
Sotatalouden seuraukset alkavat jo näkyä Venäjällä.
Jo ennen sotaa maata vaivasi työvoimapula, mutta nyt se on pahentunut entisestään.
– Ja sitten kun työvoimaa keskitetään erityisesti sellaiseen teollisuuteen, mikä valmistaa sotaan liittyviä tuotteita, ne kädet ovat poissa muualta, Simola sanoo.
Pakotteiden ja Venäjän taloustilanteen näkyminen kansalaisten arjessa tapahtuu hitaasti.
Entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen siteeraa kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajaa Kristalina Georgievaa, joka vertasi Venäjän nykyistä taloustilannetta Neuvostoliittoon: tuotanto korkealla, kulutus alhaalla.
4:54
Venäjän talouskasvun ennustetaan olevan tulevaisuudessa hyvin alhaista, vaikka sitä tällä hetkellä tekohengitetäänkin sotateollisuudella.
Työvoimaa katoaa maasta rintamalle ja ulkomaille, pakotteet rajoittavat teknologian saatavuutta. Muilta yhteiskunnan alueilta kiristetään sotimisen kustannuksella.
Milloin synkät talousnäkymät, alhainen kulutus ja kulutustavaroiden kuihtuminen markkinoilta alkavat vaikuttaa kansalaisten mielialoihin, sitä on vaikea arvioida.
Tyytymättömyys on kasvussa, mutta kansalaisten kapinointia Himanen pitää hyvin epätodennäköisenä.
– Tämä isänmaallinen paatos, jota kaikki tuutit työntävät kansalaisten korviin ja silmiin, pitää huolen siitä, että venäläisen yhteiskunnan ja venäläisten loputtomalta tuntuva kärsivällisyys ja sitkeys pitää sen yhteiskunnan pyörimässä.
– Mutta jossain se raja tulee vastaan.
Kuinka kauan Venäjä kestää sotimista? Haastattelussa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola ja entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen:
11:15
