Venäjän talous pyörii neuvostoliittolaiseen tyyliin, mikä todennäköisesti vain siirtää suuria ongelmia tulevaisuuteen.
Sotaan keskittyminen näkyy Venäjän tämän ja ensi vuoden budjetissa, sanoo vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankista.
– Sotamenojen taso on lähes kolminkertainen verrattuna siihen, mitä se oli ennen sotaa vuonna 2021, Simola kuvailee.
Sotimiseen käytetyt rahat ovat pois kaikesta muusta.
– Tänä vuonna ensimmäistä kertaa federaatiobudjetin puolustusmenojen osuus on suurempi kuin sosiaalimenojen. Ikinä aiemmin tällaista ei ole ollut.
Sotatalouden todelliset seuraukset iskevät Venäjän hallinnon kasvoille siis todennäköisesti viiveellä.
Kiina pitää yllä aseteknologian virtaa
Lännen pitkälti hylättyä Venäjän niin diplomaattisena kuin taloudellisena kumppanina, on se löytänyt kauppakavereita muualta. Tällaisia maita ovat muun muassa Iran, Intia ja Pohjois-Korea.
Mutta tärkein kumppani on Kiina, jonka rooli on kasvanut hyvin merkittäväksi.
– Jos katsotaan sodan kannalta keskeiseksi määriteltyä teknologiaa, niin Kiinan ja Hongkongin osuus näissä tavaroissa on pitkälle yli puolet Venäjän tuonnista, Simola sanoo.
