Valmiuslakiin on kirjattu useita poikkeusoloja, jotka oikeuttavat sen soveltamisen. Lain tarkoituksena on suojella väestöä ja se antaisi poikkeusoloissa valtiolle paljon valtaa.
Toistaiseksi syksyn koronatilanne ei ole niin paha, että Suomessa olisi tarvittu valmiuslakia. Jos tauti leviää voimakkaasti, päättäjät voivat joutua ottamaan sen taas käyttöön, kuten tehtiin keväällä.
Valmiuslakia voidaan käyttää vasta, kun maa on suuren uhan alla.
Keväällä valmiuslain käyttämiseen tarvittiin niin valtioneuvoston, tasavallan presidentin kuin eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätöksiä. Suomen on oltava vakavissa poikkeusoloissa, jotta lakia saadaan käyttää.
Ensimmäinen valmiuslakiin kirjattu uhka on Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys tai sen uhka.
Muita lakiin määriteltyjä uhkia ovat "väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka" sekä suuronnettomuudet ja suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti.
Lue myös: Mihin valmiuslakia halutaan nyt käyttää? "Siihen minäkin haluaisin nyt saada vastauksen", sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson MTV Uutisille
Kevällä valmiuslailla eristettiin Uusimaa
Valmiuslakia tarvittiin keväällä muun muassa Uudenmaan eristämiseen.