Tutkijan mukaan vanhukset ovat sekä poliittisen päätöksenteon, lainvalmistelun että palvelujen laadun prioriteettilistan häntäpäässä.
Vanhusten perusoikeuksia rikotaan tällä hetkellä räikeällä tavalla, toteaa tutkija Henna Nikumaa MTV Uutisille.
Nikumaan mukaan vaikka hoivalaitosten omavalvonnan taustalla on myös hyvä ajatus valvonnan ketteryydestä ja etukäteisestä oikeusturvasta, usein kuitenkin käytännössä omavalvonta ei ole riittävää tai toimivaa.
Nikumaa kertoo, että asiakkaiden oikeusturva toteutuu jälkikäteen, jos asiakas tai tämän omainen jaksaa asiassa toimia, tekemällä esimerkiksi muistutuksen tai kantelun, sanoo tutkija.
– Omalla pöydälläni tämä konkretisoituu usein tilanteissa, joissa on kyse lainvastaisista ja perusteettomista perusoikeuksien rajoitustoimenpiteistä, joihin ei ole ollut riittävää ohjeistusta omavalvontasuunnitelmassa, vaikka pitäisi olla.
Nikumaan mukaan hoitotyöntekijä tuntee harvoin yksikkönsä omavalvontasuunnitelman sisältöä.
– Aihe kiteytyy myös sen ympärille, että vanhuspalvelulaki ei takaa vanhuksille mitään subjektiivisia oikeuksia eikä laissa ole sääntelyä varsinaisista palveluista.
Itä-Suomen yliopistossa työskentelevän Nikumaan mukaan vanhukset ovat tällä hetkellä monessa suhteessa sekä poliittisen päätöksenteon, lainvalmistelun että palvelujen laadun prioriteettilistan häntäpäässä.

