Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) haluaa kuulla asiantuntijoilta, mihin valmiuslakia voitaisiin nyt tarvita. Keskustelu valmiuslaista pitäisi ministerin mukaan käydä ensiksi hallituksen sisällä, vasta sitten julkisesti.
Hallitus neuvottelee tänään poikkeusoloista ja valmiuslaista. Luvassa ei ole päätöksiä, vaan keskustelua siitä, onko poikkeusolojen toteamista ja järeän valmiuslain käyttönottoa harkittava.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) antoi eilen Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa ymmärtää, että valmiuslain käyttöönotosta saatettaisiin päättää jo lähipäivinä.
Oikeusministeri Henriksson toppuuttelee.
– Pitää olla kärsivällisyyttä katsoa, että mitkä vaikutukset tulevat nyt olemaan uusien rajoitustoimenpiteiden osalta. Siinä tarvitaan vähän kestävyyttä.
Lue myös: Valmiuslaki – mikä se on ja miten se toimii? Tästä järeässä työkalussa on kyse ja näin sillä voi suitsia koronaa
Uusi arvio viikon tai parin jälkeen, toivoo ministeri
Henriksson haluaa, että ennen uusia toimenpiteitä katsottaisiin, miten pääkaupunkiseudulla jo toteutetut toimet vaikuttavat.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoi eilen uusista järeistä toimenpiteistä, kuten yleisötilaisuuksien täyskiellosta ja toisen asteen siirtämisestä etäopetukseen pääkaupunkiseudulla. Rajoitukset eivät ole vielä voimassa.
– Kun he eilen päättivät joistakin uusista rajoituksista, olisi hyvä nyt antaa niiden astua voimaan, ja ehkä viikon tai parin jälkeen arvioida tilanne uudelleen, Henriksson sanoo.
– Toimenpiteisiinhän ei pidä ryhtyä vain sen takia, että näyttää siltä, että tehdään jotain, Henriksson linjaa.
Henriksson muistuttaa, että valmiuslain tulee olla vasta aivan viimesijainen keino koronaviruksen vastaisessa taistelussa.
Mihin valmiuslakia nyt tarvittaisiin?
Valmiuslain käyttöönotto edellyttää, että presidentti ja hallitus toteavat yhteistoiminnassa poikkeusolojen vallitsevan Suomessa.
Oikeusministerin mukaan poikkeusoloja ei ole järkevää todeta "varmuuden vuoksi", vaan ne todetessa pitäisi jo olla jonkinlainen näkemys siitä, mikä kohta valmiuslaista tarvittaisiin käyttöön.
Tällä hetkellä Henrikssonilla ei ole selkeää näkymää siitä, mihin valmiuslakia nyt tarvittaisiin.
– Siihen minäkin haluaisin nyt saada vastauksen, kun jotkut nyt ovat nostaneet sen agendalle, että tätä ehkä tarvittaisiin, Henriksson sanoo.
Henriksson haluaa kuulla esimerkiksi terveydenhuollon viranomaisten näkemyksen siitä, riittääkö terveydenhuollon kapasiteetti ja "mikä on heidän kipupisteensä". Tietoa on luvassa tänään hallituksen neuvotteluiden yhteydessä.
Esillä on pidetty valmiuslaissa olevaa mahdollisuutta siirtää terveydenhuollon henkilökuntaa paikasta toiseen, velvoittaa hoitajia töihin ja luistaa kiireettömän hoidon takuuajoista.
Kynnys Uudenmaan eristämiseen on hyvin korkea
Valmiuslaki pitää sisällään myös mahdollisuuden rajoittaa suomalaisten liikkumisvapautta. Näin toimittiin keväällä, kun Uusimaa eristettiin muusta Suomesta valmiuslain nojalla.
Tähän liittyy Henrikssonin mukaan keskeisin keväällä valmiuslaista ja sen käytöstä saatu oppi.
Eristys loukkaa perusoikeuksia niin lujaa, että kynnys eristää jokin osa Suomesta on tällä kertaa todella korkealla.
– Oppi on kyllä se, että toivoisin itse, että tällä kertaa ei tarvitsisi edes käydä keskustelua jonkun maan osan sulkemisesta.
"Tämä keskustelu on käytävä hallituksen sisällä"
Ministeri Kiurun lausunto "muutamasta päivästä" nostatti eilen kulmakarvoja – varsinkin, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, ettei Suomi ole vielä siinä tilanteessa, että valmiuslaki tulisi ottaa käyttöön.
Oikeusministeri toivoo, että keskustelu siirtyisi mediasta hallituksen sisälle.
– Tämä keskustelu on käytävä hallituksen sisällä, ja toivoisin, että tästä eteenpäin se käydään niissä pöydissä, missä sitä pitää ensi kädessä käydä.
– Olisi varmasti hyvä, että hallitus ensin keskustelee keskenään, ennen kuin ruvetaan ottamaan kantaa niin kovasti.