Eduskunta hyväksyi muutokset rajavartiolakiin sekä valmiuslakiin. Valmiuslain muutokset tehtiin poikkeuksellisesti kiireellisenä.
Kansanedustajat eivät yleensä kokoonnu eduskunnan täysistuntoon heinäkuussa, mutta vuosi 2022 on ollut tässäkin suhteessa poikkeus.
Eduskunta hyväksyi tänään muutoksia kiisteltyyn rajavartiolakiin sekä valmiuslakiin.
Erittäin poikkeuksellisiin ja vakaviin tilanteisiin tarkoitetun valmiuslain uudistaminen vaatii normaalisti kahden peräkkäisen eduskunnan hyväksynnän.
Tänään eduskunta päätti kuitenkin julistaa valmiuslain uudistuksen kiireelliseksi ja päivitykset saatettiin hyväksyä jo tänään.
Hyvin harvinaisessa kiireellisyysäänestyksessä 147 kansanedustajaa kannatti valmiuslain säätämistä kiireellisenä, yksi vastusti ja 51 oli poissa.
Viiden kuudesosan enemmistö täyttyi, joten uudistuksen ei tarvitse odottaa seuraavaa vaalikautta.
Valmiuslain päivityksen myötä korona-aikana suomalaisille tutuksi tulleen lain pykälät voidaan ottaa jatkossa käyttöön jo laissa olevan viiden pykälän lisäksi kuudennella, Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen perusteella.
Rajavartiolaista jälleen kiistaa
Kansanedustajat hyväksyivät istunnossa myös porua aiheuttaneen rajavartiolain, jonka nojalla Suomi voi tarvittaessa laittaa koko itärajansa kiinni, jos Venäjä päättää kohdistaa Suomeen masinoidun maahantulijoiden vyöryn.
