Vangit käyvät henkilökunnan kimppuun vankiloissa yhä useammin. Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan jopa 80 prosenttia henkilökuntaan kohdistuvasta väkivallasta johtuu vankien päihde- ja mielenterveysongelmista.
Henkilökuntaan kohdistuvien väkivaltatapausten määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
– Tällä hetkellä iso osa henkilökuntaan kohdistuvasta väkivallasta liittyy vankien mielenterveysongelmiin sekä päihteiden käyttöön, kertoo MTV:lle erityisasiantuntija Janne Raitanen Rikosseuraamuslaitokselta.
Vankilaan saapuvat vangit ovat yhä vaikeammin päihderiippuvaisia tai kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista. Yhä useampi heistä tarvitsee heti vankilaan tuotaessa joko oman tai muiden turvallisuuden takaamiseksi tarkkailua tai sairaalahoitoa.
Kun esimerkiksi vuonna 2023 tarkkailuun päätyi noin 1500 vankilaan saapunutta vankia, viime vuonna heitä oli jo 1900. Jopa lähes joka viidettä viime vuonna vankilaan joutunutta tarkkailtiin päihtymyksen, itsetuhoisen tai psykoottisen käytöksen takia.
MTV
Lyömistä, potkimista ja raapimista
Tyypillisimmin vanki kohdistaa väkivaltaa työntekijään, kun häntä ollaan siirtämässä tarkkailuun ja hän alkaa vastustaa siirtoa.
– Hän lyö, potkii, raapii, puree, sylkee, mitä vaan nyt siinä tilanteessa keksiikin, kuvailee erityisasiantuntija Petri Suotula Rikosseuraamuslaitokselta.
Yhä useammin vankilaväkivallan taustalla on harhainen käytös.
– Jopa näin maallikko voi havaita sellaisia käyttäytymisen piirteitä, että henkilöllä voisi olla psykoosi tai psykoottista käyttäytymistä.
Toisinaan henkilökuntaan kohdistuva väkivalta on myös etukäteen suunniteltua.
– Muutamia tilanteita on ollut, joissa on sitten esimerkiksi teräaseella yritetty kohdistaa väkivaltaa henkilökuntaa kohtaan, Raitanen sanoo.
Viime vuonna vankilahenkilökuntaan kohdistui fyysistä väkivaltaa peräti 60 kertaa. Aiempina vuosina 2020-luvun aikana väkivallantekoja on ollut noin 30 vuosittain.
Samaan aikaan myös sanallisten uhkausten ja muiden uhkaavien tilanteiden määrä vankilatyöntekijöitä kohtaan on kasvanut.
– Kyllä me aidosti henkilökuntamme turvallisuudesta olemme huolissamme, Suotula sanoo.
MTV
Ongelmat kasautuvat vankiloihin
Tuoreimman vankiterveyttä mittaavan tutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä vangista on päihdeongelmia ja usein myös samaan aikaan mielenterveysongelmia.
– Esimerkiksi skitsofreniaa ja masennusta, kertoo Suotula.
Vangit kärsivät muuta väestöä useammin psykoosisairauksista, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä sekä muista mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöistä. Monilla on myös traumaoireilua.
– Ja sitten heillä on ihan tällaisia persoonallisuuden piirteitä, jotka vaikuttaa siihen, että he ovat esimerkiksi alttiimpia käyttämään väkivaltaa, esimerkiksi psykopaattisia piirteitä, Suotula kuvailee.
Noin yhdeksällä kymmenestä vangista on jonkin persoonallisuushäiriön piirteitä, yleisimpinä antisosiaalinen (82%), epävakaa (23%), epäluuloinen (21%) ja passiivis-vihamielinen (19%) persoonallisuushäiriö.
Tuoreimman vankiterveystutkimuksen mukaan yli 40 prosentilla vangeista on ADHD-piirteitä. ADHD-piirteisten vankien sopeutuminen vankilaympäristöön on vaikeaa, ja heillä laitosrikkomukset ovat vakavampia ja niitä on enemmän kuin muilla vangeilla.
Noin 70 prosenttia ADHD-piirteisistä vangeista on joutunut eristykseen vankilassa kurinpidollisista syistä.
MTV
Itsetuhoisuus kasvanut
Vankien päihde- ja mielenterveysongelmat näyttäytyvät vankiloiden arjessa yhä useammin turvallisuutta vaarantavana tekijänä. Henkilökunnan lisäksi kohteeksi joutuvat myös muut vankitoverit.
– Kaikkein vakavimpia viime vuonna olivat välineelliset väkivallanteot, eli niissä on käytetty teräaseita, lyömäaseita ja niillä on kohdistettu hyvinkin vakavaa väkivaltaa uhria kohtaan, Raitanen kuvailee.
Siinä missä vankilatyöntekijät ovat tähän saakka selvinneet ilman vakavia vammoja vankien hyökkäyksistä, väkivallan kohteeksi joutuneilla vangeilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri.
Viime vuonna vankiloissa tapahtui useampi henkirikoksen yritys, joissa vangin epäillään yrittäneet tappaa vankitoverinsa.
Lue myös: MTV:n tiedot: Vartijan antama ensiapu pelasti Riihimäen vankilapuukotuksen uhrin hengen
– Suurin osa vankien välisistä väkivaltatapauksista on perusmuotoisia pahoinpitelyitä, Raitanen sanoo.
Muihin kohdistuvan väkivallan lisäksi vangit ovat aiempaa itsetuhoisempia. He saattavat esimerkiksi viillellä tai vahingoittaa muuten fyysisesti itseään, kuten sytyttää sellinsä tuleen.
Itsetuhoisuuden takia tarkkailuun joutuneiden määrä on kasvanut sekä vapaudesta vankilaan tuotujen vankien että vankeustuomiotaan jo suorittavien vankien ryhmissä.
Kun vuonna 2023 vapaudesta vankilaan tuoduista 67 vankia joutui saman tien tarkkailuun itsetuhoisuuden takia, viime vuonna luku oli 78. Kasvua oli reilut 16 prosenttia kahdessa vuodessa.
Vankilatuomiotaan suorittavista vuonna 2023 tarkkailuun joutui itsetuhoisuuden takia 203 vankia, viime vuonna luku oli 275. Kasvua oli siis kahdessa vuodessa 35 prosenttia.