Valtaosa lapsiperheiden vanhemmista kaipaa tukea perhearkeen, mutta kaikki eivät osaa hakea apua.
Moni vanhempi pohtii sitä, millainen kasvattaja haluaa olla. Kokemukset omasta vanhemmuudesta peilautuvat usein lapsuuteen ja siihen, millaiset vanhemmat itsellä oli.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ylläpitämällä valtakunnallisella, julkisen terveydenhuollon verkkopalvelu Mielenterveystalon verkkosivuilla muistutetaan, ettei kukaan vanhempi ole täydellinen. Moni kokee haluavansa muokata ainakin jotain toimintatavoistaan.
Kaikkeen ei kuitenkaan aina voi vaikuttaa ja elämä tuo mukanaan yllätyksiä, joihin on vaikea varautua.
Yllättävä sairaus tai onnettomuuden tuomat haasteet voivat muuttaa myös tapoja toimia ja olla vanhempana.
Mannerheimin lastensuojeluliitto avaa verkkosivuillaan, kuinka lapsen kanssa voi keskustella tai käydä läpi tilannetta, jossa vanhempi tai huoltaja on sairastunut.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Sivustolla painotetaan, ettei monisyisiin tilanteisiin ole kuitenkaan yksiselitteisiä vastauksia.
– Ymmärrys vanhemman fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta ja vaikeuksista on edellytys toimivalle perhe-elämälle, sivustolla kerrotaan.
Yksi kommunikoinnin lähtökohdista on sairaudesta puhuminen lapselle.
Mikäli kyseessä on pitkäaikainen ja vakava sairaus, lapselle tulee kertoa rehellisesti ja hänen kehitystasoaan vastaavalla tavalla sairaudesta ja sen seurauksista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 25 prosenttia vanhemmista omaa jonkin pitkäaikaissairauden tai terveysongelman.
Lapsen huolta voi keventää esimerkiksi avaamalla lääkitystä tai hoitokäytäntöjä.
– Kuoleman pelkoa ei kannata laskea varjostamaan lapsen elämää. Todellisuudessa kukaan ei varmasti tiedä sairauden tulevista käänteistä.
Asian ytimessä.doc – Rikkinäinen äiti
Rikkinäiset äidit -dokumentissa nähdään kaksi sairastavaa äitiä.
Metta taistelee korvaushoidon ja pikkuvauva-arjen keskellä.
Sonja-Elina sen sijaan avaa, millaista on luotsia teini-iän kynnyksellä olevia huollettavia, kun on pakotettu makuuasentoon.
Millaista on olla äiti, kun pelko sairaudesta varjostaa elämää?
21:41
Dokumentin voit katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä
Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä.
Helsingin yliopiston rekisteritutkimuksen mukaan noin 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt.
Tutkimus julkaistiin vuonna 2025.
Mielenterveyden häiriö on laaja kattotermi, joka sisältää hyvin moninaisia ilmiöitä. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi päihteidenkäyttöhäiriöt, psykoosit, mieliala-, ahdistus-, syömis- ja persoonallisuushäiriöt sekä neurokehitykselliset häiriöt.
Ei ole siis ihme, että aihealuetta on myös käsiteltävä perhearjessa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan myös mielenterveydestä tulisi pystyä keskustelemaan lapsen kanssa avoimesti.
– Mitä avoimemmin vanhemman mielenterveysongelmasta puhutaan, sitä enemmän lapsen ymmärrys sairautta kohtaan lisääntyy, sivustolla kerrotaan.
Puhuminen voi osaltaan myös pienentää ja poistaa mielenterveyden haasteisiin liittyvää häpeää.
Tukea jaksamiseen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kolmasosalla vauvaperheiden vanhemmista on uupumuksen oireita.
THL:n mukaan valtaosa lapsiperheiden vanhemmista kaipaa tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta.
Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan ilmaise kaipaavansa apua tai tukea.
Finlapset-kyselytutkimuksen mukaan joka viides vanhempi, joka tukea olisi kaivannut, jättää kertomatta tarpeestaan.
Ota yhteyttä!
Leo Kirjonen on yksi Asian ytimessä -dokkareiden tekijöistä. Leo on kiinnostunut etenkin ihmisten hyvinvoinnista, elämänmakuisista tarinoista sekä yhteiskunnan epäkohdista.
Onko sinulla tarina kerrottavana, laita siitä viestiä!
leo.kirjonen@mtv.fi
Lähteet: Mielenterveystalo, MLL, THL