Oulun Kärpät johtaa jääkiekon SM-liigan finaalisarjaa otteluvoitoin 3-2. MTV Urheilun toimittaja Otto Leinonen avaa, miksi HPK on silti ollut pelillisesti edellä.
Finaalisarjan kuva on ollut tähän asti se, että HPK on pystynyt luottamaan ja jatkojalostamaan runkosarjan aikana kehitettyä pelitapaansa. Kärpät puolestaan muutti pelitapaansa kesken välierien ja on joutunut koko ajan säätämään pelaamistaan.
HPK on pystynyt aloitteellisella, liikkuvalla ja aggressiivisella paineistuspelaamisella saamaan Kärppien avauspelaamisen sekaisin.
LUE MYÖS: Näkökulma: Ruosteinen oululainen robotti on herännyt – ja se on HPK:n kannalta valtava ongelma
Tämä on ollut koko finaalisarjan teema.
HPK:n paineistuspelaaminen on toiminut siksi, että se hyökkää äärimmäisen laadukkaasti ja monipuolisesti. HPK:n hyökkäyspelaaminen takkuili hieman finaalisarjan kahdessa ensimmäisessä ottelussa, sillä Pallokerho menetti hieman liikaa kiekkoja hyökkäyssiniviivan murtautumisvaiheessa.
Sittemmin kiekolliseen pelaamiseen ja sitä kautta hyökkäyspelaamiseen on tullut hieman lisää laatua ja HPK on pystynyt murtautumaan hyökkäysalueelle varmemmin ja useammin.
HPK hyökkää erinomaisesti tiiviinä viisikkona kiekkokontrollin kautta, minkä takia se pystyy paineistamaan hyvillä vauhdeilla ja mainiolla kenttätasapainolla.
Tämä on sen takia erittäin ratkaisevaa, sillä HPK:n paineistuspelaamisen laatu määräytyy hyvin pitkälti sen mukaan, miten se pystyy hyökkäämään.
Hyökkäysalueella HPK vierittää kiekkoja rännejä ja laitoja pitkin alueen toiselta laidalta toiselle. Puolustava joukkue joutuu tällöin kääntyilemään edestakaisin, mikä verottaa puolustusnopeutta. Kun HPK saa tämän pesukoneen pyörimään, se pystyy myös kiekonmenetyksen jälkeen paineistamaan Kärppien pelaajilta tilan ja ajan pois.
Kun HPK on pystynyt murtautumaan hyökkäysalueelle yhä useammin ja useammin, on se myös pystynyt riistämään kiekon takaisin itselleen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Kärppien trap-pelaaminen
Kärppien pelitapamuutos kesken pudotuspelien on näkynyt juurikin avauspelaamisessa.
Finaalisarjan alussa Kärppien pelaajat eivät aina olleet samalla sivulla, kun piti tunnistaa tilanne ja päättää: lähteäkö hyökkäämään nopealla vai hitaalla rytmillä.
Ongelmat ovat jatkuneet läpi sarjan, jonka takia Kärpät on joutunut turvautumaan varsin useasti siirtokiekkoihin.
Kärppien avauspelaaminen on tökkinyt myös siksi, että kiekollisella pelaajalla ei ole ollut tarpeeksi laadukkaita ja tarpeeksi useita syöttösuuntia.
Kiekottomien pelaajien avut eivät ole tulleet riittävän lähelle kiekollista pelaajaa. Kiekollinen pelaaja ei ole ehtinyt katsomaan montaa kertaa, missä omat pelaajat menevät, kun oranssipaitainen HPK:n pelaaja on jo iskenyt runkoon kiinni.
Kärpät on lähtenyt myös ajoittain puskemaan peliä eteenpäin tilanteissa, joissa olisi pitänyt rytmittää peliä ja lähteä tiiviillä viisikolla. Tämä taas on aiheuttanut sen, että Kärpät on hyökännyt varsin paljon alivoimaisia hyökkäyksiä.
Oululaiset ovat varsin sinut tämän asian kanssa, sillä joukkueen materiaali on sen verran pelitaitava, että hyökkääjät pystyvät pysymään kiekossa hyökkäysalueella ja odottamaan toista aaltoa mukaan.
HPK on kuitenkin pystynyt pakottamaan etenkin Kärppien alivoimaiset hyökkäykset kulmiin ja laitoihin.
Avauspelaamisen vaikeudet ja sitä kautta ajoittaiset hyökkäyspelaamisen hankaluudet ovatkin aiheuttaneet sen, että Kärpät on alkanut luottaa ennemmin tiiviiseen trap-pelaamiseen kuin paineistuspelaamiseen. Myös HPK:n hyökkäyspelaamisen ja hyökkäysalueen puolustuspelaamisen laatu ovat pakottaneet Kärpät tähän muutokseen.
Muutos on johtunut myös siitä, että Kärppien oma hyökkäysalueen paineistuspelaaminen ei ole toiminut, sillä HPK on pystynyt murtamaan Kärppien paineen nopeilla, lyhyillä syötöillä. HPK on muodostanut Kärppien kiekottoman pelaajan ympärille alueellisen ja numeraalisen ylivoiman ja ensimmäinen prässilinja onkin siten murrettu syöttelemällä.
Kärppien trap on usein 1-2-2-muodostelmassa tai 1-4-muodostelmassa, jolloin muodostelman kärkipelaaja häiritsee HPK:n puolustajien avauspelaamista.
Kärppien trap-pelaamisen ajoittaisina ongelmana on vain ollut se, että se putoaa ja putoaa, eikä häiritse HPK:n siniviivan murtautumisia kovinkaan laadukkaasti.
Trap-pelaamisen takia Kärpät on kuitenkin pystynyt puolustamaan omalla puolustusalueella tiiviisti keskustaa. Tämän avulla se on ottanut kaksi voittoa peräkkäin.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
"Finaalisarjan vaatimustaso yksittäiselle pelaajalle on ollut todella korkea"
Joukkueiden välillä on ollut eroa siinä, miten eri tilanteita tunnistetaan, miten niihin reagoidaan ja miten niitä jopa ennakoidaan.
HPK:n viisikko on pysynyt tiiviinä joka puolella kaukaloa koko finaalisarjan aikana. HPK ei ole puskenut peliä, vaan on tehnyt kiekollisena sellaisia ratkaisuja, mitä peli on kutsunut tekemään.
Pelaajat ovat tienneet mitä tehdä, kun oma pelaaja saa kiekon tai menettää sen. HPK:n pelaajat tunnistavat nämä tilanteet erittäin mallikkaasti ja pystyvät jopa ennakoimaan, milloin pitää kääntää menosuunta takaisin ylös- tai alaspäin.
Kärpätkin on pyrkinyt pelaamaan joka puolella kaukaloa tiiviinä viisikkona, mutta etäisyydet kasvavat aina välillä – joskin tässä on tullut parannusta. Tämä on johtunut siitä, että Kärppien pelaajien selkäytimessä on vielä niin vahvana paikanvaihto- ja syöttökolmiopelaamisen ohjeet.
Kun on pitänyt ennakoida, jotkut Kärppien pelaajat ovat sen sijaan reagoineet ja ovat siten olleet muutaman sekunnin myöhässä. Ratkaisut eivät ole tulleet selkäytimestä, ja pelaajat ovat joutuneet miettimään aavistuksen liikaa. Tämä on näkynyt myös avauspelaamisessa.
Finaalisarjan vaatimustaso yksittäiselle pelaajalle on nimittäin ollut todella korkea, jolloin ennakointi on noussut arvoon.
Suomen mestaruus katkolla torstaina
HPK on ollut pelillisesti sen takia edellä, että Pallokerhon kiekollinen pelaaminen ja sitä kautta hyökkäyspelaaminen on ollut jouhevampaa, tasapainoisempaa ja toisteisempaa.
Suomen mestaruus tullee ratkeamaan siihen, saako Kärpät omaa avauspelaamistaan paremmaksi: pystyykö se löytämään keinoja HPK:n paineen murtamiseen, ja pystyykö se pelaamaan vielä tiiviimmin viisikkona ja hyökkäämään paremmin.
Kärppien kohdalla avainasiaksi nousee myös se, pystyvätkö oululaiset jatkamaan yhtä tylyä puolustamista sekä tekemään tarvittavat maalit vastahyökkäyksistä.
HPK:n puolestaan on pakko parantaa maalinteon tehokkuuttaan. Se luo ottelusta toiseen laadukkaita maalipaikkoja, mutta Pallokerho on epäonnistunut liikaa maalipaikoissa.
Kärppien maalivahti Veini Vehviläinen on toistaiseksi ollut parempi maalivahti kuin HPK:n Emil Larmi. Tässä taistelussa Larmin pitää kiriä.