Jääkiekon SM-liigan finaalisarjan aikana on noussut kansan huulille pelaajien jäähyjen kalastelu. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Otto Leinonen.
Suomalainen jääkiekkokansa on käynyt ajoittain sosiaalisessa mediassa kuumana finaaliotteluiden aikana SM-liigan tuomarilinjasta sekä HPK:n pelaajien "kaatuiluista". Etenkin HPK:n kultakypärä Teemu Turunen on saanut osakseen runsaastikin kuraa.
Moni on syyttänyt Turusta ja muita HPK:n pelaajia filmaamisesta ja kritisoinut jäähyjen kalastelua voimakkaastikin. Samanlaista kritiikkiä on saanut myös Kärppien leiri osakseen.
Moni on pitänyt näitä asioita lajin koodiston vastaisina asioina, joita ei haluta nähdä ikinä jääkiekon puolella. En missään nimessä kannusta ketään filmaamaan tai ole jäähyjen kalastelun puolella, mutta asiassa on muitakin puolia, jotka haluan tuoda esille.
Tuomarille ei pidä antaa syytä viheltää jäähyä
Telia TV:n jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen on todennut monet kerrat, että älä anna tuomareille syytä viheltää jäähyjä ja tunnista ottelun tuomarilinja.
Finaalisarjassa on tuomittu useita jäähyjä korkeista mailoista, kampituksista, poikittaisista mailoista sekä koukkaamisista.
Hyvin moni näistä jäähyistä ovat olleet sellaisia, joissa tuomareille on annettu jokin syy tuomita kahden minuutin rangaistus.
Molemmat joukkueet ovat sortuneet tähän. Silti, molempia joukkueita on syytetty filmaamisesta ja jäähyjen kalastelusta.
Pelaajia voi syyttää filmaamisesta, vaikka kuinka paljon, mutta kumpi se tyhmempi osapuoli oikeasti on: se, joka ei pidä mailastaan huolta, huitoo sillä minne sattuu, vai se, johon se maila osuu?
Samalla voi kysyä: kuinka moni ihminen ei muka heilauta päätään taaksepäin, kun maila osuu kasvoihin? Kyseessä kun on refleksinomainen teko.
"Huippu-urheilussa pitää tehdä kaikki mahdollinen voittamisen eteen"
Pudotuspeleissä ratkaisevat pienet marginaalit. Jäähyjen kalastelu on osa niitä ja sillä tavalla pienen pieniä marginaaleja voi saada puolelleen.
Molemmat joukkueet ovat oivaltaneet, että huippu-urheilussa pitää tehdä kaikki mahdollinen voittamisen eteen. Jos se tarkoittaa moraalisesti hieman arveluttavalla tavalla pelaamista, sitten sillä tavalla pitää pelata.
Totta kai sitä voi paheksua ja kritisoida, mutta ei pudotuspeleissä mietitä tyyliä tai moraalia. Siellä pelataan pelkästään voitosta. Ja nyt panoksena on sentään Suomen mestaruus!
Hieman moraalisesti arveluttavia tapoja käytetään useasti huippu-urheilun saralla: jääkiekossa lyödään tilanteiden jälkeen tuomareiden katseilta suojassa vastustajaa sellaiseen kohtaan, jossa ei ole suojia, peitetään maalikameroita, jotta mahdollinen maali ei näkyisi, tai kuten jalkapallon puolella on nähty tällä kaudella: lähetetään oman valmentajatiimin jäsen vakoilemaan vastustajan harjoituksia.
Kyse on siitä, että voittamisen eteen tehdään kaikki mahdollinen – siis ihan kaikki. Siitä, kuuluuko jäähyjen kalastelu jääkiekkoon, voi olla montaa mieltä, mutta tämäkin kevät voi olla joillekin pelaajille uran viimeinen mahdollisuus voittaa jotain suurta. Silloin käännetään viimeisetkin männynkävyt, jotta löydetään keinoja voittaa.
Asiassa on silti myös toinenkin puoli – se, että kalastelu kolahtaa omaan nilkkaan.
Tuomarilinjasta voi olla montaa mieltä, mutta mikäli finaalisarjan aikana ilmenee räikeää filmaamista, ne otetaan kyllä pois.
Viimeistään vastustajan pelaajat kyllä muistuttavat kovilla iskuilla, mikäli joku pelaaja sortuu ylettömään filmaamiseen.
Myös omat joukkuekaverit katsovat kieroon ja laittavat kuriin, jos joku ottaa filmaamisesta tyhmän jäähyn.