Arviolta 120 000–200 000 suomalaisista kärsii uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on riski terveydelle.
Uniapnean varhainen diagnostiikka ja hoitaminen ovat tärkeitä, koska lievä uniapnea voi edetä keskivaikeaksi tai vaikeaksi uniapneaksi. Hammaslääkärit ovat avainasemassa taudin havaitsemisessa.
Hoitamattomana uniapnea moninkertaistaa useiden yleissairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatioiden riskiä. Väsymys voi myös lisätä onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä ja huonontaa elämänlaatua.
Rento kieli tukkii ilmatiet
Nukkuessa ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat ja kieli painuu alas nielun päälle tukkien ilmatiet. Erityisesti rakenteellisesti ahtaissa hengitysteissä se voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen kokonaan tai osittain.
Hengitysteitä voivat ahtauttaa ahtaan nenän ja ylähengitysteiden lisääntyneen rasvakudoksen ohella myös synnynnäiset leukojen rakenteeseen liittyvät poikkeamat, kuten leukojen kehityksellinen pienuus ja pitkäkasvoisuus, sekä hampaistossa näyttäytyvä ylähammaskaaren kapeus, ristipurenta ja suuret ylipurennat. Myös nukkuma-asennolla, sekä hormonaalisilla ja elämäntapoihin liittyvillä tekijöillä on uniapnealle altistava vaikutuksensa.
