Onko sinulla ”läski kieli”? Yllättävän elimen laihduttaminen auttaa satojen tuhansien suomalaisten potemaan uniapneaan

Oletko ikinä tullut miettineeksi, että myös kieli voi olla lihava? Jos ”läski kieli” ei ole ennen mietityttänyt, et ole ainut. Vaikka painon pudottamisen tiedetään olevan tehokas tapa hoitaa ylipainoisten potilaiden uniapneaa, harva ajattelee, että nimenomaan kieli pitäisi laittaa laihdutuskuurille.

– Suurin osa lääkäreistä ja uniapneaan perehtyneistä asiantuntijoista ei yleensä keskity kielen rasvaan uniapnean hoidossa, lääketieteen professori Richard Schwab Pennsylvanian yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Laihduttaminen tuo tilaa nieluun

Pennsylvanian yliopiston tutkijat havaitsivat, että uniapneaoireiden paraneminen on yhteydessä rasvan vähentymiseen kielessä. Magneettikuvauksessa tutkijat huomasivat, että ylipainoisten potilaiden laihtuminen ja rasvan väheneminen erityisesti kielessä lievensi uniapnean vakavuutta. Tutkimukseen osallistui 67 lihavaa uniapneapotilasta. Löydökset ilmestyivät American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -tiedejulkaisussa.

Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan ylipainoisten potilaiden laihtuminen lisäsi tilavuutta myös puremalihaksistossa ja nielussa. Muutokset auttoivat uniapneaan, mutta eivät yhtä paljon kuin kielen rasvan väheneminen.

Jo vuonna 2014 Schwab havaitsi tutkimuksessaan, että uniapneasta kärsivillä osallistujilla oli merkittävästi suuremmat kielet ja enemmän rasvaa kielessään kuin osallistujilla, joilla ei ollut uniapneaa.

Lue myös: Kuorsaako lapsesi? Lue, milloin se voi olla vaarallista

Joka kymmenellä kuorsaajalla on unenaikaisia hengityskatkoja

Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtaa ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy tällaisia unenaikaisia hengityskatkoja. Monesti katkos päättyy korahdukseen, jolloin nukkuja havahtuu, vaikka ei tiedostakaan heräävänsä. Toistuvat hengityskatkokset unen aikana tekevät nukkumisesta katkonaista.

Uniapnea voi oireilla aamuisin ja päivällä esiintyvänä väsymyksenä, ärtyneisyytenä, impotenssina, muistihäiriöinä ja keskittymisvaikeuksina. Öisin voi esiintyä kuorsauksen ja hengityskatkosten lisäksi esimerkiksi hikoilua, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta ja rytmihäiriöitä.

Uniapnea lisää verisuonisairauksien ja onnettomuuksien riskiä. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, kertoo Käypä Hoito -sivusto. Hengitysliitto kertoo, että Suomessa uniapneaa sairastaa ainakin 300 000 ihmistä – moni tietämättään.

Ylipaino lisää uniapnean riskiä, mutta sairaudesta voivat kärsiä myös normaalipainoiset ihmiset. Kuorsausta ja hengityskatkoksia voivat lisätä myös rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu, lyhyt ja paksu kaula sekä kookkaat nielurisat.

Hoida uniapneaa näin

Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, auttaisivatko tietyt ruokavaliot tai hoitomuodot vähentämään erityisesti kieleen kertynyttä rasvaa, sillä sen väheneminen näyttää olevan uniapnean hoidossa merkityksellisempää kuin kokonaisvaltainen laihtuminen.

Tuloksia odotellessa uniapneaa voi hoitaa:

• liikakilojen laihduttamisella
• alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä rajoittamalla
• välttämällä selin nukkumista
• vähentämällä nenän tukkoisuutta

Uniapneaa voi hoitaa myös ylipainehengityshoidolla (CPAP) tai leikkauksella.

Lue myös: 9 tavallista asiaa, joita teet nukkuessasi – voivat olla terveysriski!

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: EurekAlert, CNN, Live Science, Käypä Hoito 1 & 2, Terveyskirjastom Hengitysliitto ​​​​​​​