Ulostulo Suomen tiedustelun huipulta: Tästä on puhuttava

Supon maaliskuussa julkaistun kansallisen turvallisuuden katsauksessa Martelius kirjoitti vahvan kansallisen tiedustelukyvyn olevan "yksi Suomen keskeisistä voimakeinoista epävarmassa maailmassa".

Ruotsin ulkoministeri vaikuttaa olevan samaa mieltä. Hänestä sota Ukrainassa on osoittanut, että informaatioetu ja kyky sopeuttaa nopeasti teknisiä järjestelmiä ovat yhtä tärkeitä kuin edistyneet asejärjestelmät.

Lue myös: Suomalainen huippututkija: Kylmäävä skenaario Venäjän ennaltaehkäisevästä iskusta

2:08Supo: Venäjä tulee lisäämään tiedustelua.

Ukrainan sodan alku oli sikäli näyttö tiedustelutiedon voimasta, että Yhdysvallat varoitti julkisesti useita kertoja Venäjän lähestyvästä suurhyökkäyksestä. 

Vain viikko ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sanoi, että hän olettaa Venäjän hyökkäävän "muutaman seuraavan päivän aikana".

Ukraina suhtautui amerikkalaistietoihin kuitenkin ilmeisen skeptisesti, sillä Venäjän hyökkäys vähintään osittain yllätti Kiovan, minkä vuoksi esimerkiksi liikekannallepanoa ei aloitettu ennen helmikuun 24. päivää.

Lue myös: Suomen tiedustelulta poikkeuksellinen varoitus

Hallitus lupaa uudistuksia

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa Suojelupoliisin kehittämisestä todetaan muun muassa seuraavasti.

Hallitus kehittää tiedustelulainsäädäntöä viranomaisten toimintakyvyn ­turvaamiseksi tiedustelutoiminnasta saatujen kokemusten, teknologisen kehityksen ja Suomen Nato-jäsenyyden johdosta. 

Rikoslakiin tehdään tarvittavat Suomelle vahingolliseen tiedustelu­toimintaan liittyvät korjaukset.

Tiedustelulainsäädäntöä tarkistetaan tiedustelutoimivaltuuksien sekä tiedonsaanti- ja luovutusoikeuksien osalta vastaamaan muuttuneen turvallisuus- ja kybertoiminta­ympäristön vaatimuksia.