Skenaariossa 17. joulukuuta jää historiaan. Se ei kuitenkaan ole ennuste, Huoltovarmuuskeskus painottaa.
Sota Ukrainassa on vaiennut aselepoon ja Venäjällä on asevoimissaan 1,5 miljoonaa ihmistä.
Siinä missä Kiinan ja Venäjän välit ovat parantuneet, on Yhdysvallat kääntynyt sisäänpäin ja vetäytynyt yhä enemmän Euroopasta.
Euroopassa kyllä halutaan yhteistyötä, mutta käytännön tasolla "ratkaisujen löytäminen ja niihin sitoutuminen on hidasta".
Venäjä sen sijaan toimii. Se kohdistaa Suomeen vahvaa poliittista painostusta. Venäläispuheissa Suomi esitetään avoimen sotilaallisena uhkana Venäjälle.
Nämä ovat niitä lähtökohtia, joista Huoltovarmuuskeskuksen laatima sotaskenaario Suomessa alkaa.
Huoltovarmuuskeskus painottaa, ettei skenaario edusta "todennäköistä tulevaisuutta".
Skenaarion lähtöasetelmat ovat kuitenkin sellaiset, joita asiantuntijat ja johtavat poliitikot ovat julkisesti pitäneet todennäköisinä.
Esimerkiksi Venäjä on viime vuosina nojannut yhä enemmän Kiinaan. Kremlin tapa kuvailla Suomea on sekin muuttunut Suomen liityttyä puolustusliitto Natoon. Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde puolestaan on kestokriisissä.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan skenaario julkaistaan nyt, koska turvallisuusympäristö on kiristynyt.
Huoltovarmuuskeskuksen skenaario keskittyy yhteiskuntaan, ei sotatapahtumiin.Handout
Ensimmäisessä vaiheessa käytetään sanaa "kriisiytyminen" ja se kestää kolme kuukautta. Vaihe keskittyy paljolti yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Suomessa pulmia aiheuttavat esimerkiksi arkea vaikeuttavat digiympäristön häiriöt, lääke- ja työvoimapula sekä voimistuva informaatiovaikuttaminen.
17. joulukuuta jää historiaan.
Tunnistuslennon kohteena ollut venäläinen hävittäjä putoaa maahan. Nopeasti leviää uutinen, että hävittäjä on ammuttu alas, mutta tietoa ei ole vahvistettu.Venäjä syyttää tapahtuneesta Suomea ja Natoa.
Ensi-isku
Vallitsevassa tilanteessa Suomi tekee nopeasti päätöksiä.
Tiedustelu arvioi, että Venäjä voi aloittaa "rajoitetun operaation" aikaisintaan viikossa. Hallitus katsoo sodan uhan lähitulevaisuudessa olevan "ilmeinen".
Suomessa todetaan poikkeusolot. Venäjällä tämän uutisoidaan tarkoittavan, että Nato valmistelee sotilasoperaatiota.
Kuusi päivää myöhemmin Venäjä aloittaa hyökkäyksen Suomeen. Sillä on Ukrainan sodasta tuttu nimi, "erikoisoperaatio".
Hyökkäyksen ensivaihe näyttää muutoinkin siltä, mitä Ukraina koki 24. helmikuuta 2022: Laaja ilmahyökkäys ja sabotaasisarja.
Skenaariossa sodan eskaloituessa erityisen tärkeäksi tekijäksi nousee terveydenhuolto. Kuvituskuva.Handout
Naton 5. artiklan kriteerit täyttyvät.
Päätöstä kollektiivisesta maasotilaallisesta väliintulosta arvioidaan tarkkaan.
Ruotsi ja muut lähialueen valtiot tarjoavat laajaa siviili- ja sotilaallista tukea mahdollisuuksiensa mukaan, mutta pyrkivät samalla välttämään joutumista suoran sotilaallisen voimankäytön kohteeksi.
Skenaario muistuttaa osin Ukrainan saamaa ase- ja tiedustelutukea, vaikka Ukraina ei ollutkaan helmikuussa 2022 puolustusliiton jäsen.
Länsimaat ovat Ukrainan sodan aikana korostaneet, etteivät ne ole sodan suora osapuoli. Venäjä on suhtautunut näihin lausuntoihin skeptisesti.
Sota laajenee
Skenaariossa Venäjä ei saavuta ensitoimillaan tavoitteitaan, mistä seuraa laajamittainen sota.
Suomi siirtyy yhä voimakkaammin sotatalouteen, mikä tarkoittaa leikkauksia sosiaali- ja kulttuurialoille samalla kun esimerkiksi puolustukseen ja huoltovarmuuteen panostetaan.
Merkittävä ongelma ovat Venäjän toistuvat pitkän matkan iskut. Aina kun jotain korjataan, aiheuttaa seuraava isku uusia vaurioita.
Maasodan myötä moni kriittinen yritys rintaman lähellä joutuu keskeyttämään toimintansa.
Sodan alkuvaiheen keskeisin opetus oli, että sodassa tunnettu epävarmuus eli riskit muuttuvat laajasti todennäköisemmiksi, ja lisäksi joudutaan kohtaamaan yllätyksiä, joihin ei oltu osattu edes varautua.
Vuoden kohdalla on selvää, että kyse on kulutussodasta. Väliaikaisista ratkaisuista tulee pysyviä rakenteita.
Sodan seurauksena "talouden peruslogiikka muuttuu perustavanlaatuisesti".
Hankinnoissa painottuu toimintavarmuus ja korjattavuus ja väestön uudelleenkoulutus lisääntyy, sillä työstä tulee osa yhteistä kestävyyttä.
Valtion rooli kasvaa ja päätöksenteko keskittyy, kuten sillä sota-aikana on tapana.
Suurin sisäinen riski ei ole hallinnollinen epäonnistuminen, vaan luottamuksen rapautuminen.
Vaikka valtio kantaa strategisen vastuun, arjen sujumisen mahdollistavat luovat ratkaisut siirtyvät yhä enemmän kansalaisille, järjestöille, yrityksille ja alueellisille sekä paikallisille toimijoille.
Miten ihmiset jaksavat?
Merkittävä kynnyskysymys on väestön jaksaminen. Osa kansalaisista elää jatkuvasti kuormittavissa tehtävissä, kun taas toisten arki jatkuu verrattain normaalisti.
Ristiriita on sama, joka on aiheuttanut eripuraa myös Ukrainassa.
Esimerkiksi pääkaupunki Kiovassa elämä on jatkunut aivan eri tavalla normaalina kuin rintamalinjan lähellä olevissa asutuskeskuksissa.
Sota ei ole enää poikkeustila, vaan äärimmäinen, jatkuvasti muuttuva olosuhde, jossa yhteiskunta rakentaa kestävyyttään ja tulevaisuuttaan.
Lopulta sota päättyy. Siihen, miten ja millä ehdoilla, Huoltovarmuuskeskuksen skenaario ei ota kantaa.
Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten yhteiskunta normalisoidaan. Tämä ei tarkoita paluuta vanhaan, vaan "uuteen tasapainotilaan".
Rauhasta huolimatta monia yhteiskunnan toimintoja täytyy rakentaa uudelleen ja muuttaa pysyvästi.
Sodalla on valtavasti henkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, joista selviämisessä kansalaisia pitää auttaa.
Skenaariossa sota vaikuttaa merkittävästi meriliikenteeseen. Kuvituskuva.Handout
Ei ennuste
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan skenaario ei ole ennuste vaan kuvaus yhteiskunnan elintärkeiden palveluiden jatkuvuutta vakavasti haastavasta tilanteesta.
Skenaarion ensimmäinen versio on julkaistu luottamuksellisesti viime vuonna tukemaan työskentelyä Huoltovarmuuskeskuksessa ja Huoltovarmuusorganisaatiossa.
Skenaarion valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Puolustusvoimista, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä Lupa- ja valvontavirastosta.
Kursivoidut kohdat ovat otteita Huoltovarmuuskeskuksen skenaariosta.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Skenaariossa sota jatkuu yli vuoden. Kuvituskuva.
