Huonoennusteinen haimasyöpä voidaan parhaiten hoitaa silloin, kun se havaitaan riittävän ajoissa.
Lääkäreillä voi pian olla uusi keino taistella yhtä aggressiivisinta ja tappavinta syöpämuotoa vastaan.
Tutkijat Kalifornian yliopistosta ovat löytäneet yhteyden tulehduksen, solustressin ja haiman duktaalisen adenokarsinooman (PDAC) välillä, joka on yleisin haimasyövän tyyppi.
Tutkimus julkaistiin Cell Reports -tiedejulkaisussa elokuussa 2025.
Lue myös: Yhä useampi suomalainen sairastuu syöpään – tilastoissa myös hyviä uutisia
Viiden vuoden elossaoloennuste lähellä viittä prosenttia
PDAC kehittyy haiman pienissä kanavissa olevista soluista. Viiden vuoden elossaoloennuste tätä syöpää sairastaville on vain lähellä viittä prosenttia, Oulun yliopiston väitöskirjassa kerrotaan.
Suomessa haimasyöpiä diagnosoidaan vuosittain noin 1 200 tapausta, kertoo Terveyskirjasto.
Haimasyöpä voidaan parhaiten hoitaa, jos se havaitaan ennen leviämistä, jolloin se voidaan poistaa leikkauksella. Jos syöpä on ehtinyt leviämään, voidaan oireita ja komplikaatioita hoitaa palliatiivisella hoidolla potilaan elämänlaadun parantamiseksi.
Uuden tutkimuksen löydökset voivat auttaa haimasyövän diagnosoimisessa varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se ei pääse kehittymään hengenvaaralliseksi.
Lue myös: Jari selvisi parantumattomana pidetystä syövästä: "Voisinko minä olla se ihme?"
Syntymekanismit monimutkaisia
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulehdus ja solustressi aktivoivat haimasoluissa proteiinin nimeltä STAT3 (lyh. signal transducer and activator of transcription 3).
Tämä proteiini edistää kasvainten syntymistä ja niiden stressinsietokykyä, joka mahdollistaa kasvaimen selviytymisen ja leviämisen. Toimintamekanismit tämän taustalla olivat pitkään epäselviä.
Uudessa tutkimuksessaan tutkijat kuitenkin raportoivat STAT3:n aktivoineen syöpäsoluissa tiettyjä geenejä, joilla on tärkeä rooli tulehdukseen ja stressiin sopeutumisessa.
– Koska STAT3:lla on niin tärkeä rooli monissa syövissä ja se säätelee niin monia geenejä, halusimme selvittää, mitkä geenit erityisesti liittyvät syövän kehittymiseen, etenemiseen ja lääkeresistenssiin, tutkimuksessa mukana ollut patologi David Cheresh kertoi Newsweekille.
Lue myös: Syöpäriskin kannalta yksi yhdistelmä on erityisen vaarallinen
Löydökset voivat auttaa viivästyttämään kasvaimen muodostumista
Tutkijat havaitsivat, että tulehdusproteiinien ja matalan happipitoisuuden aiheuttaman stressin läsnä ollessa proteiini aktivoi geenin nimeltä Integrin β3 (ITGB3) sekä hiiren että ihmisen haimasoluissa. ITGB3 edistää sitten syöpäkasvainten muodostumista ja nopeuttaa syövän etenemistä.
Samoin tutkimusryhmä havaitsi, että kemoterapian aiheuttama tulehdus ja solustressi aktivoivat myös STAT3:n, mikä lisää ITGB3:n ilmentymistä haimasoluissa.
Haimasyöpäpotilaille uutta toivoa antava löytö tutkimuksesta on se, että tutkijat havaitsivat proteiinin tulehdusreitin estämisen voivan auttaa viivästyttämään kasvaimen muodostumista.
Lue myös: Brittimiehellä todettiin parantumaton haimasyöpä – yhden oireen hän sivuutti liian pitkään
STRESS UP -signaali voi antaa arvokasta tietoa
Tutkijoiden mukaan STAT3 saa aikaan yhteensä 10 geenin ilmentymistä, mukaan lukien ITGB3. Nämä geenit yhdessä muodostavat ennusteellisen geenisignatuurin, jonka tutkijat ovat nimenneet STRESS UP:iksi, suomennettuna "Stressi ylös".
STRESS UP -signaalin havaitseminen voi paitsi ennustaa, kehittyvätkö syövän esiasteiset solut haimasyöväksi, mutta myös arvioida, kuinka aggressiiviseksi kasvain todennäköisesti kehittyy.
– Tietämys tästä geenisignatuurista potilailla voi olla arvokasta, koska markkinoilla on tunnettuja lääkkeitä muihin sairauksiin, jotka estävät STAT3:n aktivaation ja siten inhiboivat STRESS UP -geenien ilmentymistä syöpäsoluissa, Cheresh kertoo.
Lue myös: Niinan syöpä leikataan Saksassa, kun HUS kieltäytyi kahdesti
Jatkotutkimukset käynnissä
Löydösten perusteella tutkijat uskovat, että STRESS UP -geeniä voitaisiin käyttää työkaluna haimasyövän varhaisen seulonnan kehittämisessä. Tämä auttaisi lääkäreitä tunnistamaan potilaat, jotka ovat alttiimpia aggressiivisten syöpien kehittymiselle ja mitkä potilaat vastaavat paremmin perinteiseen haiman hoitoon myöhemmissä vaiheissa.
– Tutkimme nyt kutakin näistä STRESS UP -geeneistä niiden erityisen roolin osalta syövän kehittymisessä ja etenemisessä toivoen, että uusia erityisiä hoitoja voidaan kehittää. Meillä on jo yksi tällainen hoito, joka on juuri nyt siirtymässä kliinisiin kokeisiin lääkeresistentin syövän potilaille, Cheresh sanoo.
Tulevaisuudessa tiimi aikoo alkaa tutkia molekyylejä, jotka voisivat estää tulehdusta aktivoimasta ITGB3-geeniä paitsi haimasyövässä myös muissa kudosten pintaa vaikuttavissa syövissä, kuten keuhko-, rinta- ja ihosyövissä. Tämä voisi auttaa estämään kasvainten etenemistä, leviämistä ja lääkehoidon vastustuskyvyn kehittymistä, tutkijat sanoivat.
Lue myös: Pitkittynyt närästys tai epäily keliakiasta? Näin mahalaukun tähystystutkimus tehdään
Katso myös: Heli, 45, sai parantumattoman haimasyövän diagnoosin
9:29
Lähde: Newsweek