Tutkimuksen mukaan yritysjohtajat syyllistyvät talousrikoksiin todennäköisemmin, jos vanhemmat ovat tehneet samoin.
Ylimmän tason yritysjohtajat syyllistyvät talousrikoksiin selvästi todennäköisemmin, jos heidän vanhempiaan on aiemmin syytetty ja tuomittu talousrikoksista. Asia ilmenee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksesta.
Yhteys on erityisen voimakas silloin, kun vanhempien talousrikokset ovat olleet vakavia ja johtaneet vankeustuomioon.
Talousrikoksiin syyllistyneillä yritysjohtajilla on myös muita useammin vastaaviin rikoksiin syyllistynyt puoliso. Tämän lisäksi yhteyksiä talousrikostaustaan löydettiin nuoruusajan kasvuympäristöstä.
Todennäköisyys tehdä talousrikoksia kasvaa, mitä pidempään parisuhde on kestänyt.
Tämän lisäksi yhteyksiä talousrikostaustaan löydettiin nuoruusajan kasvuympäristöstä. Johtajat, jotka olivat nuoruudessaan asuneet alueilla, joilla talousrikollisuus on keskimääräistä yleisempää, syyllistyivät talousrikollisuuteen muita todennäköisemmin.
Merkitys talousrikollisuuden torjunnassa
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten osakeyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallitusjäsenten talousrikostuomioita, jotka he olivat saaneet toimiessaan näissä tehtävissä. Aineistossa oli lähes 76 000 toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä, jotka löytyvät Tilastokeskuksen ylläpitämästä oikeustilastojen rekisteriaineistosta. He olivat työskennelleet yli 64 000 osakeyhtiössä vuosina 1995–2019.
Yritysjohtajien talousrikosten rikosnimikkeet olivat muun muassa kirjanpito-, vero- ja muita talousrikoksia.
Professori Juha-Pekka Kallungin mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että opitulla käyttäytymisellä on keskeinen merkitys talousrikollisuudessa, jopa yritysten ylimmässä johdossa.
– Havainto korostaa tällaisen käyttäytymismallin "pois oppimisen" merkitystä talousrikollisuuden torjunnassa, Kallunki sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksella on Kallungin mukaan suuri yhteiskunnallinen merkitys, koska yksittäisellä talousrikoksella on usein laajat vaikutukset.– Yrityksen ylimpään johtoon kuuluvan henkilön talousrikos johtaa usein työpaikkojen, verotulojen ja sijoitettujen pääomien menetyksiin, ja koskee siten suurta joukkoa ihmisiä, hän sanoo.