Tutkija: Lyhyt koulumatka kannattaa kulkea pyöräillen tai kävellen – nämä suositut harrastukset ovat hyötyliikuntaa vaarallisempia | MTV Uutiset
Tutkija: Lyhyt koulumatka kannattaa kulkea pyöräillen tai kävellen – nämä suositut harrastukset ovat hyötyliikuntaa vaarallisempia
10:36Melkein joka neljäs suomalaislapsi on ylipainoinen. Videolla keskustellaan lasten lihavuudesta.
Julkaistu 19.08.2019 06:36
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Koulumatkan taittamisesta lihasvoimin on hyötyä niin lapsen terveydelle kuin koulunkäynnillekin. Monet lasten suosimat liikuntaharrastukset ovat vaarallisempia kuin koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyöräillen.
Koulut ovat jälleen alkaneet ja moni pohtii, miten koulumatkat kuljetaan. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) tutkija Jouni Kallio kertoo, että suomalaiset lapset kulkevat maailmanlaajuisesti vertailtuna koulumatkansa aktiivisesti. Alle viiden kilometrin koulumatkan pyöräillen tai kävellen taittaa noin 80 prosenttia lapsista – määrä tosin tipahtaa parilla kymmenellä prosentilla nuorten saavuttaessa mopoiän.
Koulumatkan taittamisesta lihasvoimin on paljon hyötyä. Se lisää fyysistä aktiivisuutta, jonka riittävä määrä on edellytys lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle. Liikunta kehittää lapsen tuki- ja liikuntaelimistöä, parantaa painonhallintaa ja kehittää liikuntataitoja, listaa UKK-instituutti. Kouluikäisille lapsille suositellaan liikettä vähintään 1–2 tuntia päivässä.
Terveyden lisäksi liikunta edistää lapsen oppimista, kertoo Kallio. Vähintään 15 minuuttia aktiivisesti kouluun kulkevien havaittiin esimerkiksi eräässä espanjalaistutkimuksessa pärjäävän paremmin kognitiivista toimintaa mittaavissa tehtävissä.
Koulumatkan kävely tai pyöräily ulkoilmassa myös herättää eri tavalla kuin autossa istuminen. Liikunnan on huomattu parantavan myös keskittymiskykyä.
Lapsiaan kuljettavat vanhemmat ovat riski koulun alueella liikkujille
Jos kaikki liikkuisivat kouluun pyörällä tai kävellen, koulumatkan vaarallisuus vähenisi. Kuvituskuva.Shutterstock
Hyötyjen lisäksi lastensa koulumatkaa miettivien vanhempien päässä saattavat kuitenkin pyöriä myös haitat.
Suomessa koulumatkavahinkoja tapahtuu vuosittain noin 300–400. Suhteutettuna kuljettuihin kilometreihin vaarallisinta on mennä kouluun mopolla. Kallio toivoisi, että kevyemmät ja helpommin hallittavat sähköpyörät yleistyisivät vapautta kaipaavien nuorten keskuudessa.
Kävely ja pyöräily ovat jonkin verran vaarallisempia muotoja kulkea kouluun kuin vanhempien autokyyti. Pyörällä ja kävellen tapahtuvista koulumatkaloukkaantumisista 98 prosenttia on silti lieviä.
Kallio sanoo, että lapsiaan vanhempiaan kuljettavat vanhemmat ovat oikeastaan itse riski koulun alueella liikkuville. Jos kaikki liikkuisivat kouluun pyörällä tai kävellen, koulumatkan vaarallisuus vähenisi.
– Olemme liikenteessä aina potentiaalisia uhreja ja potentiaalisia uhriuttajia, Kallio luonnehtii ja muistuttaa, että pari tonnia painavalla autolla saa aikaan huomattavasti pahempaa jälkeä kuin alle kymmenen kilon polkupyörällä.
Suositut harrastukset pyöräilyä vaarallisempia
Esimerkiksi judossa kontaktia haetaan tarkoituksella, toisin kuin liikenteessä pyöräillessä. Kuvituskuva.Shutterstock
Pyöräilyn vaarallisuudesta puhuttaessa se on hyvä suhteuttaa oikeaan perspektiiviin. Kallion tutkimuksen mukaan kävelyssä ja pyöräilyssä loukkaantuu vähemmän kuin yksi lapsi tuhatta liikuttua tuntia kohden.
Huomattavasti vaarallisempia lajeja ovat judo, sähly ja koripallo, joissa samassa ajassa tapahtuu 6–27 loukkaantumista. Kallion tutkimustulosten mukaan pyöräilyssä on 100–1000 kertaa vähemmän loukkaantumisia kuin jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa, maastojuoksussa ja laskettelussa. Suurimmaksi osaksi liikuntavammat näistä lajeista ovat kolhuja, nyrjähdyksiä ja rasitusvammoja – vakavat loukkaantumiset ovat harvassa.
Yksi tuloksia selittävä tekijä on se, että liikenne rakennetaan täysin päinvastaisella mentaliteetilla kuin kontaktielementtejä sisältävät urheilulajit.
– Liikenteessä ihmiset pyritään ohjaamaan niin, että kontaktia ei syntyisi. Liikenne ei lähtökohtaisesti ole kilpailulaji. Siinä ei pyritä kiinni samaan palloon tai olemaan toista nopeampia, Kallio luonnehtii.
Urheilulajeihin liittyvät riskit näytetään kuitenkin hyväksyvän helpommin kuin liikenteeseen liittyvät vaaranpaikat, vaikka molemmissa liikunnan voi ajatella tuoda enemmän hyvää kuin pahaa.
– Pyöräily toimii sekä palauttavana että kokonaisliikuntaa lisäävänä ja huoltavanakin liikuntana erinomaisesti, Kallio sanoo.
Pienien kolhujen saaminen auttaa lasta ymmärtämään turvallisen elämän rajoja. Kuvituskuva.Shutterstock
Potentiaalista koulumatkojen aktiiviseen kulkemiseen liittyvää riskiä voi pienentää opettamalla lasta ja totuttelemalla tätä liikenteessä käyttäytymiseen kädestä pitäen. Kallio sanoo, että vanhempien olisi hyvä käydä lapsen kanssa koulumatka läpi jo ennen koulun alkua, kun lasta ei tarvitse päästää vielä yksin matkaan.
Vanhemman on hyvä havainnoida lapsen kulkemista liikenteessä: pysähtyykö hän esimerkiksi ennen suojatietä ja kiinnittääkö hän huomionsa autoihin. Pyörällä liikuttaessa on tärkeää pystyä hallitsemaan ajoneuvo.
– Mitä enemmän sillä ajetaan, sitä paremmin se sujuu, ja sitä turvallisempaa se on, Kallio tiivistää.
Ja mitä enemmän liikenteessä liikutaan, sitä vahvemmiksi kulkemiseen liittyvät rutiinit muodostuvat.
Kallio kannustaa kypärän käyttöön, mutta kertoo, että itse vanhempana näkee mieluummin, että lapsi pyöräilee ilman kypärää kuin ettei lapsi pyöräile ollenkaan.
Eikä jokaista pikkuvammaa kannata pelätä. Pienet kolhut ja loukkaantumiset kuuluvat elämään. Kallio uskoo, että se voi olla lapselle myös kasvattava asia, jonka avulla opitaan turvallisemman elämän rajoja.
