Koirien jalostusta koskeva sääntely voi kiristyä sekä Suomessa että EU:ssa. Eläinlääkäri Juha Kallio arvioi, että erityisesti ääripiirteisten koirarotujen jalostukseen voi tulla isoja muutoksia.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä valmistelee koirien jalostusta koskevaa asetusta. Mukana työryhmässä on eläinlääkäri Juha Kallio, jonka mukaan työn pohjana ovat Luonnonvarakeskuksen selvitykset koirien terveystilanteesta ja siitä, mihin jalostuksella voidaan vaikuttaa terveyteen.
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 julkaisemassa raportissa esitetään useita keinoja, joilla sairaiden koirarotujen jalostusta voidaan rajoittaa tai ohjata terveempään suuntaan.
Eläinlääkäri Juha Kallio on mukana maa- ja metsätalousministeriön koirien jalostussääntelyä valmistelevassa työryhmässä.
Keskeinen ajatus on, että jalostukseen ei saa käyttää koiria, joilla on merkittäviä hyvinvointia heikentäviä perinnöllisiä sairauksia tai rakenteellisia ongelmia.
Työryhmässä mietitään, miten selvitysten tulokset sovelletaan käytäntöön.
Myös EU:ssa valmisteilla koiria ja kissoja koskeva asetus
Samaan aikaan EU:ssa valmistellaan koira-kissa-asetusta. Kallion mukaan asetus etenee jo pian komission päätöksentekoon.
– Sinne tuli oikeastaan viime metreillä aika tiukkoja ehtoja esimerkiksi näiden liioiteltujen piirteiden huomioimiselle, Kallio sanoo.
Kallion mukaan komissio määrittää myöhemmin muun muassa mittausrajat esimerkiksi kuonon pituudelle. Suomen Kennelliiton osastopäällikkö Kaisa Goldin mukaan Kennelliitto toivoo, ettei sääntely menisi suoraan rotujen kieltämiseen, koska hänen mukaansa kaikki lyhytkuonoiset koirat eivät ole sairaita.
Kuitenkin lyhytkuonoistenrotujen, kuten englanninbulldogien, ranskanbulldogien ja bostoninterrierien, ulkonäkö johtuu geenivirheestä, joka aiheuttaa koirille myös rakenteellisia kehityshäiriöitä.
Useilla ranskanbulldogeilla on hengitysvaikeuksia lyhyen kuonon vuoksi./All Over Press
Goldin mukaan yhtenä vaihtoehtona on se, että jos koiran kuono katsottaisiin säädösten mukaan liian lyhyeksi, koiralle voitaisiin tehdä lisätutkimuksia.
Gold nostaa esimerkiksi BOAS-testin (aiemmin niin sanottu kävelytesti), jolla voidaan arvioida muun muassa koiran hengitystä, rasituksen sietoa ja lämmönsäätelyä.
Testissä koiran hengitystä tarkkaillaan sekä levossa että noin 5–10 minuutin reippaan kävelyn jälkeen, jolloin mahdolliset hengitysvaikeudet tulevat paremmin esiin.
Lyhytkuonoisuus voi aiheuttaa koiralle muun muassa rohisevaa hengitystä, rasituksensietokyvyn heikkenemistä ja pahimmillaan vakavia terveysriskejä. Testin perusteella koira saa luokituksen, joka auttaa arvioimaan hoidon tarvetta ja soveltuvuutta jalostukseen.
Katoaako osa koiraroduista kokonaan?
Kallion mukaan ääripiirteisiin liittyviä ongelmia ei ole toistaiseksi käsitelty riittävällä tavalla. Edellinen eläinsuojelulaki vuodelta 1995 puuttui jo koirien jalostukseen, mutta sen jalostuspykälä jäi "kuolleeksi kirjaimeksi", vaikka ongelmat olivat jo tiedossa.
– Nyt tekeillä on uuden eläinten hyvinvointilain nojalla annettava jalostusasetus, johon jalostuksesta on tarkoitus linjata niin, että vaikutukset siirtyvät myös käytäntöön, Kallio lisää.
– Siinä oli ongelmana se, että jo aiempi eläinsuojelulaki pyrki karsimaan näitä jalostuksen ylilyöntejä ja pyrki tervehdyttämään koirakantaa. Siinä jäi auki sairaan ja terveen koiran määrittely ja se, että mihin pitäisi puuttua, hän avaa.
Hän kuvaa liioiteltuja piirteitä sellaisiksi, joissa normaaleista ulkomuotopiirteistä on menty ylilyöntiin.
– Esimerkiksi äärimmäinen lyhytkuonoisuus, äärimmäinen lyhytjalkaisuus, sitten ylimääräiset ihopoimut ja monet muut, sanoo Kallio.
Lyhyet raajat altistavat welsh corgit useille terveysongelmille./All Over Press
Kallio arvioi, että tuleva sääntely voi tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät kaikki rodut enää täytä vaatimuksia.
– Pitäisin sitä jopa todennäköisenä sen takia, että osa nykyisistä roduista on esimerkiksi niin lyhytkuonoisia, että jos sinne tulee mikä tahansa mittaraja, niin se on sellainen, joka sulkee joitakin rotuja pois, sanoo Kallio.
Kallio ei suoraan luettele rotuja, jotka voivat olla uhan alla. Lyhytkuonoisia rotuja kuitenkin ovat muun muassa ranskanbulldogit, englanninbulldogit, bostoninterrierit, cavalierkingcharlesinspanielit ja mopsit.
Lyhytjalkaisia rotuja ovat puolestaan welsh corgit, mäyräkoirat ja basset houndit. Ylimääräisiä ihopoimuja on esimerkiksi shar peilla.
Gold puolestaan arvioi, että jos EU-tasolla asetetaan hyvin tarkat rajaukset, se voi tarkoittaa, ettei joitakin rotuja "sellaisenaan" voida enää jalostaa. Samalla Gold pitää mahdollisena, että muutokset voivat olla käytännössä pieniä, esimerkiksi kuonon pidentämistä hieman nykyisestä.
Asian ytimessä.doc: Sairaiksi jalostetut
Moni suosittu koirarotu on jalostettu sairaaksi. Mitä asialle voi tehdä?
20:18Dokumentin voit katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Koirien jalostustyöryhmän joulukuun 2025 kokouspöytäkirjasta selviää, että lyhytkuonoisista koirista on puhuttu myös siellä. Pöytäkirjan mukaan työryhmä pohtii lyhytkuonoisille koirille pakollisia seulontatutkimuksia sekä kieltoa käyttää äärimmäisen lyhyen kuonon omaavia koiria jalostuksessa.
– Äärimmäisen lyhytkuonoisten koirien jalostuskielto tarkoittaisi väistämättä sitä, että joidenkin rotujen kasvattaminen Suomessa loppuisi kokonaan, pöytäkirjassa sanotaan.
Lyhytjalkaisten koirien osalta samassa pöytäkirjassa esitetään, että raajojen pituudelle tai maavaralle on tarpeen laatia minimisäännös ääripiirteisiin tähtäävän jalostuksen estämiseksi.
Kallio arvioi, että Suomessa uusi asetus koirien jalostussääntelystä tulee aikaisintaan voimaan vuonna 2028, mutta aikataulu riippuu asetuksen laadinnan etenemisestä.
Eläinlääkäri ei kannata rotujen kieltämistä
Useissa maissa joidenkin koirarotujen jalostus on suoraan kielletty. Esimerkiksi Norjassa kiellettiin cavalierkingcharlesinspanielin jalostus eläinsuojelulain vastaisena vuonna 2022.
Kallion mukaan kyse ei kuitenkaan ole pelkästään rotukysymyksestä, vaan sääntelyn tulee ulottua kaikkiin koiriin. Tällöin markkinoille ei syntyisi aukkoa rekisteröimättömille koirille.
– Jos joku kielletään rekisteröityjen koirien kasvatuksen puolella, niin siihen syntyy sitten markkinarako toiselle, joka käyttää sitä hyväkseen, Kallio sanoo.
Kallion mukaan Saksassa nähtiin hänen kuvailemansa ilmiö, kun ranskanbulldogeille asetettiin tiukkoja vaatimuksia, kuten hyväksyttyjä terveystarkastuksia näyttelyyn osallistumiselle ja pentujen rekisteröinneille.
Kennelliiton Kaisa Gold ei usko, että uusi lainsäädäntö kieltää koirarotuja.
Goldin mukaan vastaava ilmiö näkyy laajemminkin. Jos rajoitukset kiristyvät, kysyntä tiettyihin rotuihin ei välttämättä vähene, vaan markkinoille voi tulla enemmän rekisteröimättömiä pentueita.
– Kyllä se ikävä kyllä hyvin vahvasti näyttää siltä, että mitä tiukempia rajoituksia tulee, niin ihmisten halu siihen tiettyyn rotuun ei vähene, Gold sanoo.
Gold pohtii, että aivan pienten rotujen kohdalla voisi joskus olla aiheellista kysyä, kannattaako rotua ylläpitää väkisin, jos terveys- ja geenipooliongelmat ovat suuria.
– Varsinkin, kun puhutaan hirvittävän pienistä roduista, niin joskus kannattaisi miettiä, että onko se niiden tekohengitys tarpeen, Gold sanoo.
Kaikki Asian ytimessä.doc -dokumentit löydät MTV Katsomosta!
Pauliina Ainasoja on MTV Uutisten toimittaja. Hän työskentelee pääosin some-tiimissä, eli hänen sisältöjään näkee TikTokissa ja Instagramissa sekä MTV Uutisten verkossa ja Asian ytimessä.doc -dokumenteissa. Häntä kiinnostavat yhteiskunnalliset, arjen talous- ja eläinaiheet. Juttuvinkit ovat tervetulleita sähköpostitse.
