Mikseivät roturisteytysprojektit välttämättä edistä rotukoirien terveyttä? | MTV Uutiset
Eläinlääkäri kritisoi roturisteytysprojekteja: "Ei ehdi vaikuttaa rotukoirien tilanteeseen"
Suomessa roturisteytysprojekteja on käynnissä esimerkiksi ranskanbulldogeilla ja cavalierkingcharlesinspanieleilla. Mopsien risteytykset ovat alkamassa.AOP / MTV
Eläinlääkäri kritisoi roturisteytysprojekteja niiden hitaudesta. Kennelliiton mukaan "isot laivat kääntyvät hitaasti".
Eläinlääkäri Juha Kallion mukaan suomalaisten rotukoirien terveystilanne vaihtelee suuresti. Osassa roduista ongelmat ovat niin syviä, ettei jalostus rodun sisällä enää riitä, vaan avuksi täytyy ottaa laaja-alainen roturisteytys ja rotujen yhdistämiset.
Lisäksi osa rotukoirista on niin sisäsiittoisia, että pennun vanhemmat voivat olla geneettisesti lähempänä toisiaan kuin sisarukset.
Ongelmana pienet populaatiot ja ääripiirteet
Kallion mukaan rotukoirien terveystilannetta on vaikea kuvata yhdellä arviolla, koska rotuja on paljon ja niiden tilanteet vaihtelevat merkittävästi.
– Jos ajatellaan Kennelliiton rekisteröimiä rotuja, niin vuosittain rekisteröidään 300 eri koirarotua tai jopa yli, Kallio sanoo.
Kallion mukaan joissain roduissa yksittäisten sairauksien karsinnassa on onnistuttu. Ongelmia syntyy kuitenkin erityisesti pienissä populaatioissa.
– Kun on pienilukuinen rotu tai pienilukuinen jalostuslinja, niin siellä ei välttämättä ole mahdollisuutta karsia niitä sairauksia, Kallio sanoo.
Asian ytimessä.doc: Sairaiksi jalostetut
Moni suosittu koirarotu on jalostettu sairaaksi. Mitä asialle voi tehdä?
Dokumentin voit katsoa Katsomo+ -tunnuksilla ja maksuttomasti 6. toukokuuta jälkeen.
– Jos geneettisesti on sukulaisuutta eri sukuistenkin koirien välillä, niin silloin ei välttämättä päästä jalostuksellakaan eteenpäin, Kallio sanoo.
Kallio nostaa erikseen esiin ääripiirteiset rodut, joita ovat esimerkiksi lyhytkuonoiset rodut ja lyhytraajaiset rodut.
– Kolmantena porukkana ovat nämä ääripiirteiset rodut, joiden kautta tulee omat ongelmansa eli niihin liittyvät sairaudet ja hyvinvointihaitat, Kallio sanoo.
Mopseilla on hengitysvaikeuksia lyhyen kuonon vuoksi. Kennelliitto on hyväksynyt mopsien roturisteytysprojektin, jossa sitä risteytetään hieman pidempikuonoiseen "retromopsiin".
Kun Kalliolta kysytään, millä rodulla terveystilanne on Suomessa heikoin, hän ei suostu nimeämään yksittäistä rotua.
– Sanotaan, että rotuharrastajat ja Kenneliitto tietävät sen erittäin hyvin, Kallio sanoo.
Myös Suomen Kennelliiton osastopäällikkö Kaisa Goldin mukaan rotukoirien terveystilanne vaihtelee selvästi rodun mukaan, ja huoli kohdistuu myös Kennelliitolla rotuihin, joissa on korostuneita ääripiirteitä.
– Kyllä voi sanoa, että meillä on tiettyjä rotuja, mistä ollaan enemmän huolissaan kuin toisista, Gold sanoo.
Samalla Gold korostaa, että pelkkä "ääripiirre" ei automaattisesti tarkoita, että koira on sairas, ja että Suomessa terveystutkimuksia tehdään paljon nimenomaan sairauksien karsimiseksi jalostuksesta.
"Käytännössä ainoa vaihtoehto silloin on risteytys"
Kallion mukaan yksittäisten sairauksien torjunnassa on keinoja, mutta kaikissa roduissa ne eivät riitä.
– Jos joku tietty ulkomuotopiirre on yleistynyt niin voimakkaasti, että sitä ei voida rodun sisällä enää karsia pois tai muuttaa, niin käytännössä ainoa vaihtoehto silloin on risteytys, Kallio sanoo.
Kallion mukaan roturisteytyksiä pitäisi tehdä paljon nykyistä tehokkaammin.
Tällä hetkellä Kennelliiton hyväksymiä roturisteytysprojekteja on käynnissä ainakin ranskanbulldogeilla ja cavalierkingcharlesinspanieleilla sekä kansainvälisenä yhteistyönä leonberginkoirilla. Lisäksi kevään aikana uutisoitiin mopsin risteyttämisestä niin kutsutun retromopsin kanssa.
Rotuyhdistysten nettisivuilta selviää, että kolmessa vuodessa ranskanbulldogien risteytyspentueita on syntynyt vain kolme ja cavalierkingcharlesinspanieleiden kaksi.
Kennelliiton jalostustietojärjestelmään rekisteröitiin vuonna 2025 niin kutsuttuja puhdasrotuisia ranskanbulldogin pentueita 41 ja cavalierkingcharlesinspanieleita 63.
– Tällä hetkellä se on varsin varovaista ja varsin kontrolloitua ja siitä tulee niin hidasta tällä prosessilla, että se ei ehdi vaikuttaa rotukoirien tilanteeseen oikeastaan yhtään mitenkään, Kallio sanoo.
Eläinlääkäri Juha Kallio sanoo Asian ytimessä.doc Sairaiksi jalostetut -dokumentissa, että rotukoirien roturisteytysprojektit ovat liian hitaita.
Roturisteytysprojekti on pitkä prosessi. Pennut voidaan rekisteröidä takaisin puhdasrotuisiksi vasta viidennessä sukupolvessa. Sitä ennen jokainen sukupolvi risteytetään puhdasrotuisen kanssa. Mukaan siis otetaan ”vieras rotu” vain kerran.
– Siihen kuluu vielä niin paljon aikaa. Jos ajatellaan, että siihen kuluu viisi sukupolvea, niin se on 15–20 vuotta. Ei meillä ole aikaa siihen.
Tällöin Kallion mukaan koirassa on enää hieman yli kolme prosenttia jäljellä siihen risteytetyn koirarodun geenejä. Parantaako risteytys lopulta rodun terveystilannetta?
– Välttämättä ei, Kallio vastaa ytimekkäästi.
– Siinä on eri keinoja riippuen siitä, mitä risteytyksillä tavoitellaan. Risteytys on hyvinkin tehokas, jos esimerkiksi lyhytkuonoinen koira risteytetään pitkäkuonoisen kanssa, niin kaikki jälkeläiset ovat seuraavassa polvessa jo pitkäkuonoisia, mutta sitten pitäisi hyväksyä, että ulkonäkö muuttuu kerta heitolla, hän selventää.
Kallion mukaan Kennelliiton mahdollisuuksia risteytyksiin rajoittavat kansainväliset ehdot sekä se, että projekteihin mukaan lähteminen on kasvattajille kallista.
– Se on tehty aika haastavaksi niille kasvattajillekin, se on iso projekti. Risteytyspentue, jos tehdään kaikki terveystutkimukset ja muut vastaavat, mitä pitää ehtojen mukaan, niin se on todennäköisesti tuottamaton projekti.
Ovatko roturisteytysprojektit siis Kennelliiton sädekehän kiillottamista?
– Tietysti se voi olla sädekehän kiillottamistakin, mutta he tekevät vain voitavansa, koska he eivät oikeastaan pääse sen pidemmälle, Kallio sanoo ja viittaa Suomen Kennelliiton kattojärjestöön, kansainväliseen kennelliittoon FCI:hin.
Kennelliitto ei siis pysty tekemään roturisteytyksiä täysin vapaasti, vaan kattojärjestön ehdoilla.
Myös cavalierkingcharlesinspanieleilla on Suomessa käynnissä roturisteytysprojekti, mutta pentuieta on syntynyt vain kaksi. Norjassa rotu on kokonaan kielletty.
– Siellä on puhdasrotuisuuden vaatimus, mikä kontrolloi kaikkea, Kallio sanoo.
FCI:n rotumääritelmien mukaan koira on terve, jos se on rotumääritelmän mukainen. Pitääkö väite paikkaansa, kun tiedämme, että esimerkiksi rotumääritelmän mukaiset liioitellut piirteet aiheuttavat koirille sairauksia?
– Ei missään tapauksessa. Se on asia, jolla on historiallinen perspektiivi ja silloin on ajateltu, että puhdasrotuisuus tuo jotain hyvää ja niin on saatu käyttöominaisuuksien mukaan sellaisia rotuja, kuin ollaan haluttu.
– Tänä päivänä tiedetään, että mukana on tullut terveyshaittoja. Tämä on tiedetty kymmeniä vuosia, mutta tästä ongelmasta ei ole päästy eroon, Kallio lisää.
Rotukoiraorganisaation lähtökohta siis on, että puhdasrotuisuus ja rotutyypillinen ulkomuoto yhdistetään määritelmällisesti terveyden kanssa.
Kansainvälinen kennelliitto ei kuulosta suhtautuvan suopeasti roturisteytyksiin. FCI:n hallituksen puheenjohtaja Tamas Jakkel otti voimakkaasti kantaa Alankomaiden suunnitelmiin kieltää moni lyhytkuonoinen rotu vuonna 2020.
– FCI vastustaa myös jyrkästi rekisteröityä roturisteytystä, sillä se tarkoittaa käytännössä satojen vuosien historian sivuuttamista, Jakkel kirjoittaa avoimessa kirjeessä.
Kennelliiton Gold arvioi, että Jakkelin lausunto on vanhentunut.
Kallio katsoo, että vain lainsäädännön tiukentaminen voisi muuttaa tilannetta. Myös Eläinlääkäriliitto on vaatinut muutoksia lainsäädäntöön vapaaehtoisten keinojen lisäksi.
– Kunhan kansallinen laki saadaan ja sitä noudatetaan, eikä Kennelliiton säädöksiä tai FCI:n vaatimuksia, Kallio sanoo.
Kallio on mukana maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä, joka valmistelee asetusta koirien jalostussääntelystä ja on myös kouluttanut koirien kasvattajia jalostusasioissa. Ajankohta, milloin laki tulisi voimaan, ei ole vielä varmaa.
Suomen Kennelliiton näkökulmasta roturisteytysprojektit ovat yksi keino parantaa rotujen terveyttä ja laajentaa geenipohjaa tilanteissa, joissa ongelmia on kasautunut.
– Me suhtaudutaan näihin roturisteytysprojekteihin todella hyvin, Gold väittää.
Hän kuvailee Suomea jopa edelläkävijämaaksi roturisteytysprojekteissa.
Samaan aikaan hän myöntää, että roturisteytysprojektit eivät loppujen lopuksi välttämättä auta rotukoiran terveystilannetta.
– No tämä on yksi keino, mitä kokeillaan. Se ei ole välttämättä autuaaksi tekevä, mutta nythän me tehdään sitä todella pienessä mittakaavassa vielä, että mehän vähän ollaan tämmöisiä pioneereja, me testataan ja katsotaan sitten niitä tuloksia, Gold sanoo Asian ytimessä.doc Sairaiksi jalostetut -dokumentissa.
Kennelliiton osastopäällikkö Kaisa Gold (oik.) perustelee dokumentissa, miksi roturisteytysprojektit ovat hitaita.
Goldin mukaan projektien eteneminen on tarkoituksella hidasta, koska risteytyksiin valittavat koirat tutkitaan poikkeuksellisen laajasti ja prosessin täytyy pysyä tiukasti hallinnassa. Käytännössä etenemistä voivat hidastaa myös tutkimuslöydökset, tiinehtymisen epäonnistuminen tai se, ettei suunniteltu paritus onnistu käytännössä.
– Tarkoitushan ei olekaan, että niitä yhtäkkiä ruvetaan tekemään ihan mielin määrin, vaan sen pitää olla hyvin kontrolloitua, Gold lisää.
Suomessa risteytyksistä syntyvät koirat rekisteröidään roturisteytysrekisteriin, ja ne voivat osallistua kotimaassa lajeihin ja näyttelyihin, mutta kansainväliseen edustamiseen liittyy rajoituksia. Goldin mukaan kiinnostusta risteytyspennuille on runsaasti, vaikka pentueita syntyy toistaiseksi vähän.
– Näille risteytyspennuille on kyllä ollut hyvin paljon innokkaita pennunottajia, Gold sanoo.
Kennelliitto seuraa terveyshyötyjä tutkimusten kautta, ja Goldin mukaan ensimmäisistä ranskanbulldogien risteytyspentueista on saatu kannustavia tuloksia. Samalla Kennelliitossa pohditaan Goldin mukaan myös sitä, miten nopeasti takaisinristeyttäminen kannattaa tehdä, jotta risteytyksestä saadut mahdolliset edut eivät häviä liian varhain.
Kaikki Asian ytimessä.doc -dokumentit löydät MTV Katsomosta!
Pauliina Ainasoja on MTV Uutisten toimittaja. Hän työskentelee pääosin some-tiimissä, eli hänen sisältöjään näkee TikTokissa ja Instagramissa sekä MTV Uutisten verkossa ja Asian ytimessä.doc -dokumenteissa. Häntä kiinnostavat yhteiskunnalliset, arjen talous- ja eläinaiheet. Juttuvinkit ovat tervetulleita sähköpostitse.