THL:n kauhuskenaario 11 000 päivätartunnasta on epätodennäköinen – "Se tarkoittaisi, että Suomen päättäjät hallitsisivat epidemiaa silmät kiinni"

THL:n eilen julkisuuteen tulleissa hurjimmassa skenaariossa päivätartuntoja voisi olla ensi kuun puolessavälissä jopa yli 11 000. THL:stä on myönnetty, että mallinnusluvut eivät välttämättä vastaa tosielämää.

Aalto-yliopiston sovelletun matematiikan professori Lasse Leskelä ihmettelee silti lukujen taustaa.

– Aamukahvilla oikein hätkähdin, että mistä nämä luvut oikein on laskettu. Vaikuttaisi siltä, että tuo 11 000 tartunnan määrä on laskettu yksinkertaisella eksponentiaalisen kasvun mallilla, jossa ajatellaan, että koronatilanne säilyy nykyisellään, Leskelä selvittää.

– Tällainen laskumalli on siitä mukava, että sen soveltaminen ei tarvitse korkeampaa matematiikkaa. Sen pystyy laskemaan ehkä etevä alakoululainenkin. 

Kyseistä mallia käytetään Leskelän mukaan toisinaan epidemian alkuvaiheen nopeisiin arvioihin.

– Mutta jos lasketaan vakavia ennusteita, yleensä käytetään kehittyneempiä malleja. 

Leskelän mukaan myös THL:n mallinnustiimi käyttää yleensä tarkempia malleja.

Lue myös: THL antoi pelottavan koronaskenaarion jopa yli 11 000 viikkotartunnasta – mihin se perustuu?

Kauhuskenaariossa monen asian pitäisi mennä pieleen

Suomen kokoisessa valtiossa 11 000 päivätartuntaa jo reilun kuukauden päästä on Leskelän mukaan epärealistinen ajatus.

– Se voisi periaatteessa olla mahdollinen, mutta pitäisin sitä epätodennäköisenä. 

Monen asian pitäisi Leskelän mukaan siinä tapauksessa mennä pieleen.

– Se tarkoittaisi, että Suomen päättäjät hallitsisivat epidemiaa silmät kiinni seuraavat neljä viikkoa pääsiäiseen asti. Että he nostaisivat kädet pystyyn ja toteaisivat, että ihan sama, mitä tapahtuu. 

– Tai sitten se voisi tarkoittaa sitä, että jostain syystä Suomen kansalaiset heräisivät kapinaan ja toteaisivat, että nyt me ei enää jakseta noudattaa mitään rajoituksia eikä suosituksia.

Leskelän mukaan mikään Suomen tähänastisissa toimissa ei tue ennustetta. 

– THL ei ole tosin tarkoittanutkaan käyttää tätä karmeaa skenaariota ennusteena.

Lue myös: Olli Vapalahti: THL halusi nostaa kriisitietoisuutta – "Tärkeintä on, että tehdään välttämättömiä toimia ajoissa"

Uusia malleja kehitellään parhaillaan

Rokotusjärjestyksestä on käyty etenkin viime aikoina paljon keskustelua. Kriisisissä puheenvuoroissa on ihmetelty sitä, miksi ei rokoteta nopeammin niiden alueiden ihmisiä, joilla koronaa esiintyy eniten.

Leskelä kertoo, että Aalto-yliopistossa on vastikään käynnistetty pohjoismainen, poikkitieteellinen tutkimushanke, joka kehittää uusia malleja aiempaa parempaan alueelliseen mallintamiseen. Uusien mallien avulla pystyttäisiin laskemaan esimerkiksi se, pitäisikö joitain alueita rokottaa ennen kuin toisia.

– Tai kannattaisiko esimerkiksi Uudenmaan sulku toistaa tänä vuonna, tai jättää toistamatta, Leskelä selvittää.

Lue myös: Kainuussa ja Savossa on vain vähän tartuntoja – pitäisikö ne eristää muusta korona-Suomesta?

Koronan leviämiseen vaikuttaa ihmismieli

Mikä Lasse Leskelän omasta mielestä olisi todennäköinen päivittäinen tartuntaluku kuuden viikon päästä, eli silloin, kun kuntavaalit olisi pitänyt alun perin järjestää?

– En lähtisi tästä vedonlyöntiä harjoittamaan, mutta sanoisin, että on mahdollista päästä huhtikuun puoleen väliin mennessä tartuttavuusluku ykköseen tai sen alle. Eli paljon valoisammatkin skenaariot ovat mahdollisia. Se tosin saattaisi vaatia vielä pientä lisäponnistelua meiltä kaikilta suomalaisilta ennen pääsiäistä.

Lue myös: Ainakin pari sataa rokotettua suomalaista on sairastunut koronaan – tämä rokotteiden antamasta suojasta nyt tiedetään

Leskelä painottaa vielä, että koronan ennustaminen on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi sään tai pörssikurssien. 

– Koronassa tilanteeseen vaikuttavat ihmisten käyttäytyminen ja mieliala sekä poliitikkojen toiminta.  

– Ennustaminen on häviäjän bisnestä tässä mielessä, mutta se on silti tärkeää. Vaikka ennusteet olisivat kauhuskenaarioita tai ylioptimistisia, ne ovat ainoita asioita, jotka auttavat päätöksen tekijöitä navigoimaan. Jos mentäisi ilmaan mitään skenaariolaskelmia, se olisi vähän kuin ohittaisi laivaa pimeässä ilman mitään apuvälineitä, Leskelä vertaa.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Vaalijärjestelmän kriisinkestävyys on nyt testattu – ja huonoksi todettu