Hallitusohjelman kokonaisvaikutuksissa nuorten aikuisten elämään on suuria ristiriitoja. Näin arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa selvityksessä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma nostaa vahvasti esiin nuoret, mutta tavoitteet ja kirjaukset ovat selvityksen mukaan osittain ristiriitaisia.
Hallitusohjelmassa on THL:n asiantuntijoiden mukaan nuorten arjen kannalta myönteisiä tavoitteita.
Ne voivat kuitenkin vesittyä, koska rahoitus puuttuu tai tavoitteita tukevista tekijöistä ollaan leikkaamassa.
Hallitus pyrkii ohjelmassaan satsaamaan nuoriin esimerkiksi nostamalla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää sekä panostamaan opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen lukioissa.
Samalla kuitenkin leikataan nuorten arjesta, jolloin jää huoli, kuinka hyvin nuoret pystyvät opiskelemaan.
Lue myös: Kansanedustajat korostivat aikuisten vastuuta ja sosiaalisen median haittoja koulurauhakeskustelussa – "Kouluille asetettava kännykkäkielto olisi mielenterveysteko"
Oppositio: Hallitus on pettänyt lähes kaikki vaalilupaukset ja työmarkkinoilla Suomi "riidellään rikki" – näin hallitus puolustautui
Mielenterveys koetuksella
Viime aikojen arvioiden mukaan viidesosa Suomen parikymppisistä nuorista on saanut julkisesta terveydenhuollosta apua mielenterveyden ongelmien vuoksi.
Joka kolmas raportoi vaikeita masennus- tai ahdistusoireita.
Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että masentunut tai ahdistunut nuori ei kykene lisävelvollisuuksiin.
– Mielen hyvinvointi heijastuu kykyyn opiskella, työllistyä, perustaa perhe ja olla osa yhteiskuntaa. On hienoa, että nuoret aikuiset nousevat hallitusohjelmassa näin keskeiseen rooliin. Silti esitysten kokonaisuutta tarkastellessa herää epäilys, kuinka asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan, sanoo ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä tiedotteessa.
THL huomauttaa, että huhtikuun kehysriihen päätökset eivät ehtineet mukaan nyt valmistuneen selvityksen arviointiin. Kehysriihessä hallitus teki lisäleikkauksia myös nuorten aikuisten arkeen.